Museon toiminta tulee näkyväksi yleisölle yleensä näyttelyiden ja muun tapahtumatuotannon kautta. Museon ydin on kuitenkin sen keräämässä ja säilyttämässä kokoelmassa. Pari sanaa keräämisestä avaa tätä Turun taidemuseossa tapahtuvaa arkista ja yleisölle usein näkymätöntä museotyötä. Näyttely kertoo mukaansatempaavalla otteella Turun taidemuseon kokoelman historiasta, karttumisesta ja teosten lainamatkoista maailmalla. Samalla selviää, millaista ammattitaitoa museossa tarvitaan, kun taidetta säilytetään, ylläpidetään, tutkitaan ja saatetaan yleisön koettavaksi.
Näyttely kerää yhteen seitsemisenkymmentä teosta kokoelman eri aikakausia ja painopisteitä esitellen. Tarkasteltavana on yleisön rakastamia klassikoita ja teoskokonaisuuksia mm. Akseli Gallen-Kallelalta, Pekka Haloselta, Elin Danielson-Gambogilta, Helene Schjerfbeckiltä, Otto Mäkilältä ja Kauko Lehtiseltä, mutta mukaan mahtuu myös monia harvemmin nähtyjä tai aivan uusimpia hankintoja. Mehukkaat tarinat ja paljastavat numerot tarjoavat uutta tietoa teosten hankinnan värikkäistä vaiheista, museon taustavoimista, kokoelman sukupuolijakaumasta ja keräämisen aukkopaikoista.
Turun taidemuseo on kansainvälisestikin tunnettu Suomen kultakauden teoksistaan ja sen kokoelmaa pidetään osana maamme kansallisaarteistoa. Kultakauden lisäksi muita vahvoja painopisteitä kokoelmassa ovat surrealismi, taiteilijaomakuvat, pop-henkinen taide sekä nykytaide eri muodoissaan. Laajasta kiinnostuksesta museon kokoelmaa kohtaan kertovat lainapyynnöt; 2010-luvun aikana museon teoksia on lainattu koti- ja ulkomaisiin näyttelyihin noin 800 kertaa.
Nykyisin museon kokoelmaan kuuluu runsaat 7 600 teosta ja se karttuu jatkuvasti museon omin hankinnoin ja sen saamin lahjoituksin. Lahjoituksina saaduilla teoksilla on ollut suuri merkitys taidemuseon kokoelmalle – tällä hetkellä lahjoituksia on noin 3 500 eli lähes puolet kokoelman teoksista. Näyttely nostaakin esiin museon kannalta keskeisimpiä lahjoittajia, Dahlstömin suvun, dosentti Lars Göran Johnssonin sekä Turun taidemuseon Ystävät ry:n, joiden toiminnalla on ollut huomattava vaikutus kokoelman sisältöihin.
Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää ja sen kokoelman omistaa vuonna 1891 perustettu Konstföreningen i Åbo – Turun Taideyhdistys ry. Yhdistys on harjoittanut museotoimintaa vuodesta 1904 alkaen Puolalanpuistossa Gustaf Nyströmin suunnittelemassa rakennuksessa, jonka veljekset Ernst ja Magnus Dahlström lahjoittivat Turun kaupungille Taideyhdistyksen käyttöön. Museon kokoelmaa ei ryhdytty alkujaankaan rakentamaan taidehistorialliseksi yleisesitykseksi, vaan ajatuksena oli hankkia kunkin ajan nykytaidetta aikakauden keskeisiltä tekijöiltä. Tätä ohjenuoraa noudatetaan edelleen. Kokoelmapolitiikkaan on vaikuttanut yli sadan vuoden ajan päätöstentekijöiden taidekäsitykset, käytettävissä olevat varat ja saatavilla oleva taide. Taiteen portinvartioina Turun taidemuseossa ovat toimineet niin museonjohtajat, Taideyhdistyksen hallituksen jäsenet kuin museon ulkopuoliset asiantuntijat.
