Turun taidemuseota hallinnoiva Turun Taideyhdistys on myöntänyt Dahlström Eminentia 2022 -palkinnon kuvataiteilija Juha Jorolle. Kolmen vuoden välein ansioituneesta taiteellisesta elämäntyöstä turkulaiselle kuvataiteilijalle myönnettävä palkinto jaetaan nyt toista kertaa. 15 000 euron suuruisen palkintosumman lisäksi palkintoon sisältyy vuonna 2024 järjestettävä näyttely Turun taidemuseon Studiossa.

Juha Joro (s. 1957) tunnetaan tunnelmallisista teoksistaan, joka käsittelevät usein ajan kulkuun ja hiljaisuuden kokemiseen liittyviä teemoja. Hänen ilmaisuvälineinään ovat olleet sekatekniikkapiirustus, taidegrafiikka sekä kahtena viime vuosikymmenenä myös valokuvaan pohjautuvat ilmaisutavat. Pitkän uransa varrella Joro on vaikuttanut kotimaiseen kuvataidekenttään niin taiteilijana, Turun Piirustuskoulun taidegrafiikan opettajana, Turun Taidegraafikkojen puheenjohtajana, Suomen Taidegraafikkojen hallituksessa kuin Turun Taideyhdistyksen hallituksessakin.

Palkinnon perusteina mainitaan Joron laajan tuotannon merkittävyys, työskentelyn uudistuminen ja edelleen aktiivinen taiteilijaura. Joron panos opettajana on vaikuttanut vahvasti turkulaisen nuoremman taiteilijapolven tekemiseen ja erilaisissa järjestö- ja luottamustehtävissä koko kotimaisen taiteilijakunnan asemaan.

Ensimmäinen Dahlström Eminentia myönnettiin kuvataiteilija Anna-Maija Aarrakselle vuonna 2019.

Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Konstföreningen i Åbo – Turun Taideyhdistys ry. on perustettu edistämään taiteen harrastusta, ymmärtämystä ja sen harjoittamista Varsinais-Suomen alueella sekä ylläpitämään taidekokoelmaa. Näistä toiminnoista on vastannut vuodesta 1904 Puolanpuistossa sijaitseva Turun taidemuseo, jonka veljekset Ernst ja Magnus Dahlström rakennuttivat ja lahjoittivat Turun kaupungille ylläpidettäväksi Taideyhdistyksen taidemuseotoiminnan käytössä.

Turun taidemuseota hallinnoiva Turun Taideyhdistys ry. jakaa vuosittain apurahoja Turun alueella asuville ammattikuvataiteilijoille.

Åbo Akademin säätiön hallinnoimasta Ellen ja Magnus Dahlströmin testamenttirahastosta myönnetään vuosittain 10 000 euroa ja Helena Bruunin rahastosta 5 000 euroa hakemusten perusteella valitulle kuvataiteilijalle. Lisäksi viime vuosina on jaettu 10 kpl 2 000 euron koronatukea Ellen ja Magnus Dahlströmin testamenttirahastosta aiempien matkastipendien ja residenssiapurahojen tilalla.

Vuoden 2022 apurahat olivat haettavana ajalla 15.3.–15.4.2022. Seuravan kerran Turun Taideyhdistyksen apurahat ovat haettavissa keväällä 2023.

Ellen ja Magnus Dahlströmin testamenttirahastosta myönnettiin 10 000 euroa kuvataiteilija Lilli Haapalalle (s. 1984). Haapala työskentelee muun muassa videon, installaation ja paikkasidonnaisen taiteen keinoin, ja hänen teoksensa käsittelevät ihmisen suhdetta luonnon ympäristöön ja toiseuteen. Viime vuosina hän on työskennellyt Searching for utopia nimisen projektin parissa. Sen keskiössä ovat erilaiset utopistiset maailmat, luonnon ja teknologian suhde, eri dystopioiden vaikutus mielikuvitukseen ja unelmointiin.

Helena Bruunin rahaston 5 000 euron apuraha jaettiin kuvanveistäjä Umppa Niinivaaralle (s. 1970). Niinivaara on viime vuosina keskittynyt rakukeramiikan, hurmaavan ja haastavan keramiikan polttomenetelmän, tutkimiseen ja oppimiseen. Hänen työskentelynsä innoittajana toimii jatkuvasti taiteilijalle läsnä oleva luontokokemus, sen välittämä ajattomuus ja syvä rauha. Niinivaaran tuotantoa nähdään seuraavan kerran syksyllä Turun taidemuseon Studiossa.

Ellen ja Magnus Dahlströmin testamenttirahastosta jaettavan 2 000 euron suuruisen koronatuen saivat kymmenen kuvataiteilijaa: Vesa Aaltonen, Riikka Aihinen, Anna Ellmén, Sini-Meri Hedberg, Sanna Horvath, Heli Lundström, Mika Natri, Anna Tahkola, Fanny Varjo ja Niina Villanueva.

Turun Taideyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Ossa iloitsee, että yhdistys voi olla vuosittain mukana tukemassa ja mahdollistamassa paikallisten kuvataiteilijoiden työskentelyä. Vuonna 2022 vastaanotettujen hakemusten monipuolisuus ja korkea taso saavat myös häneltä kiitosta. Määräaikaan mennessä hakemuksia vastaanotettiin 40 taiteilijalta tai työryhmältä.

Turun Taideyhdistyksen pitkäaikaisen rahastonhoitajan, oikeustieteen tohtori Henry Lönnforsin (1939–2004) testamentin mukaisesti Turun Taideyhdistys perusti Lönnforsin nimeä kantavan taiteilija-ateljeen 2004. Henry Lönnforsin ateljee sijaitsee Turun Puolalanpuistossa, arkkitehti Frithiof Strandellin (1865–1925) suunnittelemassa As. Oy Albatrossin ylimmässä kerroksessa. Keittokomerollinen ateljee on kooltaan noin 30m². Huoneisto on tarkoitettu ainoastaan työskentelyyn, ei asumiseen.

Turun Taideyhdistyksen hallitus valitsee hakemusten perusteella Henry Lönnforsin ateljeestipendiaatin joka kolmas vuosi. Stipendiä voivat hakea kaikki kuvataiteilijat. Valittu stipendiaatti saa ateljeen käyttöönsä korvauksetta. Seuraava stipendiaatti valitaan vuonna 2024.

Turun Taideyhdistyksen hallitus on valinnut kuudenneksi Henry Lönnforsin ateljeestipendiaatiksi kuvataiteilija Antti Jussilan. Jussila saa korvauksetta käyttöönsä Henry Lönnforsin ateljeen vuosiksi 2021–2023.

Antti Jussilan (s. 1979) taiteellinen työskentely pohjautuu usein yhteistyöhön ja on monivälineistä. Hän on tehnyt eri kokoonpanoissa kokeellista elokuvaa, installaatioita, esityksiä ja musiikkia. Teosten teemoissa tavanomainen sekoittuu usein sci-fiin, fantasiaan, käsityksiemme häivealueisiin sekä esteettisiin umpikujiin. Jussila työskentelee aktiivisesti taiteilijaryhmissä MSL, Anna Breu ja Mörkrum. Ryhmien teoksia on ollut esillä mm. Salon de Normandy by The Community Pariisissa, CCA Derry-Londonderryssa, SIC- ja Sorbus-gallerioissa, 1646 Haagissa, Manifesta 10 (On Board) Pietarissa sekä Turun taidemuseossa. Jussila on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun Taideakatemiasta 2007 ja vaikuttanut aktiivisesti turkulaiseen taidekenttään myös Arte ry:n toiminnassa.

“Eri kollektiiveissa toimiessani työskentely on tapahtunut pääasiassa väliaikaisissa työtiloissa. On hienoa vastaanottaa pitkäaikainen, ja juuri omaan työskentelyyn keskittynyt paikka, varsinkin aikana, jolloin ammatillinen itsetunto on monella koetuksella. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Työn alla olevissa teoksissani olen syventynyt fm-synteesiin, 90-luvun lopun nuoruuteni arkistomateriaaleihin ja puutöihin”, Jussila kertoo.

www.anttijussila.eu

Vaasalaissyntyinen Henry Lönnfors (1939–2004) teki pääosan elämäntyöstään Åbo Akademissa Turussa kanslerin sihteerinä sekä kauppaoikeuden yliassistenttina ja apulaisprofessorina. Hän oli yhteiskunnallisesti valveutunut ja toimi monissa luottamustehtävissä. Kulttuuri ja taide olivat tärkeitä Henry Lönnforsille ja hän keräsi nuoresta asti taide- ja antiikkiesineitä.

Henry Lönnfors testamenttasi miniatyyri- ja taidekokoelmansa Turun taidemuseolle, kotinsa irtaimiston Heinolan kaupunginmuseolle ja laajan kirjastonsa Vaasan yliopistojen tieteelliselle kirjastolle.

Henry Lönnforsin miniatyyrikokoelma oli ensimmäistä kertaa esillä julkisuudessa Turun taidemuseossa 18.9.2009–28.11.2010. Näyttelyn yhteydessä julkaistiin kokoelmaa monipuolisesti esittelevä kirja Amour unit deux cœurs – Henry Lönnforsin miniatyyrikokoelma, Henry Lönnfors miniatyrsamling.