Löytöretkiä esittelee lääketieteen ja kirurgian tohtori Lars Göran Johnssonin (s. 1930, Tampere) runsaan 500 teoksen lahjoituskokoelman sen keskeisten osa-alueiden kautta. Näyttely jatkuu uudistetulla ripustuksella museon alakerran saleissa 7.7. alkaen nostaen esiin modernismin klassikoita ja pohjoismaisia nykytaiteen kärkinimiä.
Keräilijän näköinen, rohkea ja monisärmäinen kokonaisuus ilmentää Johnssonin elämänvaiheita ja kiinnostusta ajan ilmiöitä kohtaan. Ensimmäiset taidehankintansa Johnsson teki 50-luvun alussa mutta kertoo identifioituneensa keräilijäksi vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taiteen hankkimista on motivoinut ja siihen on johdattanut ennen kaikkea esteettinen nautinto. Johnssonin sydän on sykkinyt läpi vuosikymmenten ei-esittävälle taiteelle, varsinkin konkretismi eri muodoissaan on hänelle läheistä.
Näyttely tuo myös nähtäväksi teoksia keskeisiltä kotimaisilta tekijöiltä, kuten Birger Carlstedt, Juhani Harri, Greta Hällfors-Sipilä, Ismo Kajander ja Olli Lyytikäinen. Pohjoismaista näkökulmaa kokoelmaan avaavat mm. Jens Fänge ja Frida Orupabo. 2000-luvulla Johnsson on hankkinut erityisesti nuorten ekspressionistien maalaustaidetta, joka luo kiinnostavaa kontrastia kokoelman muutoin hillittyyn yleisilmeeseen. Tätä suuntausta näyttelyssä edustavat mm. Jukka Korkeila, Elina Merenmies, Jyrki Riekki ja Janne Räisänen.
Murroskausien taiteesta kiinnostunut Johnsson on viime aikoina laajentanut perspektiiviään myös nykyvalokuvan ja kuvanveiston piiriin. Suomalaisista valokuvaajista mm. Ulla Jokisalo ja Esko Männikkö ovat kokoelmassa hyvin edustettuna ja tuoreimpiin ostoihin kuuluvat amerikkalaisen Grey Crawfordin arkkitehtoniset valokuvat. Intohimoinen suhde taidehistoriaan ja arkkitehtuuriin on näkyvissä myös monissa muissa eri kausina tehdyissä teoshankinnoissa.
Vuonna 2016 Turun taidemuseolle lahjoitettu Lars Göran Johnssonin kokoelma on yksi Suomen merkittävimpiä edelleen karttuvia yksityiskokoelmia. Mittava lahjoitus vahvistaa Turun taidemuseon kokoelman olemassa olevia painotuksia pohjoismaisen taiteen osalta, mutta se avaa kokoelmaan myös uusia tulokulmia amerikkalaiseen ja keskieurooppalaiseen taiteeseen.