Kolme katsetta maisemaan hemmottelee klassisen maalaustaiteen ystäviä esitellen Werner Holmbergin (1830–1860), Hjalmar Munsterhjelmin (1840–1905) ja Victor Westerholmin (1860–1919) tuotantoa. Näyttely tarkastelee nykykatseen kautta, miten kolme toistaan seurannutta taiteilijaa toivat ulkoilmamaalauksen ensiaskeleet Suomeen ja loivat perustan suomalaisen maiseman kuvaamiselle. Kokonaisuus esittelee Düsseldorfin koulukunnan vaikutusta taiteeseemme nostaen luonnon taiteilijoiden tärkeimmäksi opettajaksi. Ulkona luonnoslehtiöihin tallentuneet luonnon yksityiskohdat ja ilmiöt, kuten aamun usva, ilta-aurinko, nouseva ukonilma tai romanttinen kuutamo siirtyivät ateljeessa osaksi vangitsevia öljymaalauksia.
Düsseldorfin taidekeskus oli merkittävimmillään 1800-luvun puolivälissä, jolloin myös maisemamaalauksen suosio ohitti historiallisten aiheiden kuvaamisen. Saksalaiskaupungissa annettu taideopetus houkutteli taitelijoita ulkomailta, erityisesti Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Amerikasta. Werner Holmberg oli ensimmäinen Suomesta Düsseldorfiin lähtenyt taiteilija, ja hänen jalanjäljissään siellä opiskeli 1800-luvun kuluessa parikymmentä suomalaistaiteilijaa. Holmbergin lyhyesti tuntenut Hjalmar Munsterhjelm oli suomalaisista ensimmäinen Düsseldorfin taideakatemian läpikäynyt ja Victor Westerholm puolestaan koulukunnan viimeisiä suomalaisia, Euroopan taidekeskuksen siirryttyä jo selvästi Pariisiin.
Vaikka 1800-luvun katse maisemaamme on melko romanttinen ja siloteltu, piirtää se kiinnostavaa kuvaa ajasta, arvostuksista ja suhteestamme ympäröivään maailmaan. Düsseldorfista tuodut opit, aihevalinnat ja kiinnostus luontoa kohtaan vaikuttivat voimakkaasti kansallismaisemamme muotoutumiseen. Holmberg ja Munsterhjelm kohottivat suomalaisen luonnon vakavasti otettavaksi aiheeksi vasten eurooppalaisten kollegoiden näkemystä maisemamme yksitoikkoisuudesta ja epätaiteellisuudesta. Suomalaista maisemaa luodessaan Holmberg yhdisteli kollaasimaisesti eri paikoissa luonnostelemiaan aiheita Düsseldorfin runollisten sommitteluperiaatteiden mukaisesti. Munsterhjelm keskittyi runsaslukuisessa tuotannossaan erityisesti hämäläisen maalaismaiseman tunnelmalliseen kuvaamiseen päivänvalon ja vuodenaikojen eri vaiheissa. Westerholm taas vei maisemamme kuvausta realistiseen ja impressionistiseen suuntaan maalaten lopulta suuriakin teoksia suoraan ulkoilmassa.
Turun taidemuseon tuottama näyttely sisältää teoksia museon omasta kokoelmasta, yksityisomistuksesta sekä seuraavista julkisista kokoelmista: Kansallisgalleria /Ateneumin taidemuseo, Gösta Serlachiuksen säätiö, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Suomen Pankki, Åbo Akademin säätiö ja Ett Hem -museo.
Näyttelyn on kuratoinut Selina Kiiskinen Turun taidemuseosta.
