Intohimo luonnonväreihin on vienyt Katja Syrjän monille matkoille ympäri maailmaa. Tässä näyttelyssä hän kulkee kenttäretkillä tutkijoiden kanssa Ahvenanmaan luonnonlaboratoriossa. Tuloksena on moniulotteinen kokonaisuus rajoja kaihtavaa taidegrafiikkaa, jonka merkityksellistä tekoprosessia Syrjä myös kiehtovasti avaa näyttelyllään.
Syrjän ommellut ja maalatut kivilitografiat yhdistelevät keskiaikaisia maalausperinteitä nykytaiteen kontekstiin. Hän seuraa seikkaperäisesti 1300-luvulla syntyneen toscanalaismaalari Cennino Cenninin oppeja. Uniikit teokset on maalattu luonnon väripigmenteillä, jotka Syrjä valmistaa joko itse kasvattamistaan tai keräämistään maa-aineksista, mineraaleista, kasveista, sienistä ja sinisimpukoista. Materiaalin välittämä merkitys on tärkeä osa teoksen sisältöä.
Työskentelyprosessin kokonaisvaltaisuus ja ikiaikaiset työtavat henkivät syvää kunnioitusta luontoa, käsityötä ja erityisesti naisten ylläpitämiä perinteitä kohtaan. Näyttelyn nimi Miss Veronica viittaa tähkätädykkeen latinankieliseen nimeen Veronica spicata L. mutta myös taiteilijan tietynlaiseen alter egoon tutkimusmatkailijana. Syrjän esikuvina toimivat niin menneisyyden naistaiteilijat kuin eri vuosisatojen naisttutkimusretkeilijät. Esimerkiksi Margaret Meen tiedetään piirtäneen vain elävästä mallista ja löytäneen 24 vuoden etsinnän jälkeen täydellisen kuukukan Amazonin sademetsistä. Syrjä pitää yhtä kiehtovina omia Ahvenanmaan aiheitaan, kuten metapopulaatiobiologian mallilajin täpläverkkoperhosen (Melitaea cinxia) ja sen ketoverkoston vuosikymmeniä kestänyttä seurantaa, toukkien kevätlaskentaa, isäntäkasvin härmäsienikasvustoja tai vedenalaisen maailman monimuotoisuutta. Taiteilija seisoo myös pienten ja tavallisten lajien puolella kuvatessaan nokkosta tai juhlistaen luonnon monimuotoisuutta tadelantiaisella, kukkakärpäsellä ja mykerökaulusluteella.
Katja Syrjä (s. 1973) on Ahvenanmaalla asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, joka on valmistunut Turun Piirustuskoulusta 1997 ja Kuvataideakatemiasta 2003. Hän käyttää välineinään pääasiassa kivilitografiaa, luonnon väripigmenttejä ja käsintehtyä paperia mutta hyödyntää myös maalausta, ommelta, valokuvaa ja videota. Yhteistyö biologisten kenttätutkimusasemien ja tutkijoiden kanssa Ahvenanmaalla on Syrjälle merkityksellinen ja ominainen tapa tehdä taidetta. Hänen työskentelytapansa on tutkimuksen kaltaista, aikaperspektiiviltään pitkäkestoista ja lajien suojeluun ja monimuotoisuuden säilyttämiseen osallistuvaa.
Katja Syrjän työskentelyä tukee Koneen Säätiö. Näyttelyä on tukenut Museovirasto.
