Anni Kinnusen teosten epätodellinen tunnelma syntyy huolella rakennetuissa, aidoissa kuvaustilanteissa. Hän käsittelee maalarin tavoin väriä ja valoa luoden kuviinsa surrealistisen ja taianomaisen tunnun. Kinnusen käymä neuvottelu luonnollisen ja luonnottoman rajapinnalla avautuu myös koskemaan kauneuden, todellisuuden ja kuoleman luonnetta. Hän tarkastelee teoksissaan, miten yksilöt ja yhteiskunnat käsittelevät eksistentiaalisia uhkia ja jatkavat päivittäistä elämäänsä, vaikka taustalla vaikuttavat globaalit haasteet. Elämme sumun keskellä.
Pimiössä nähtävät videoteokset Hollow (2018), Hydrangea (2018) ja Zantedeschia (2018) ovat olleet esillä osana laajempaa The Great Escape -näyttelykokonaisuutta, jossa Kinnunen tarkastelee kriittisesti aikaamme ja sen ilmiöitä. Hän käyttää teoksissaan usein leikkokukkia, jotka ilmentävät elämän kiertokulkua ja kauneuden universaalia symboliikkaa, mutta viittaavat myös ekologisen muutoksen prosesseihin. Vaikka maali piirtää kasvin kauniisti esille pimeydestä, se myös lopulta tappaa sen. Näkökulmasta riippuen on kyse joko luonnollisuudesta tai luonnosta vieraantumisesta, kuoleman kieltämisestä tai sen stoalaisesta hyväksymisestä. Kinnusen toinen tavaramerkki, synteettiset hiukset, taas kertovat yksilökeskeisyyden korostumisesta ja keinotekoisuuden kulttuurista. Hiuksia kantavan hahmon äänettömässä kasvottomuudessa on jotain perin häiritsevää. Ehkä epämukavuus kumpuaa siitä, miten ”yksi kerrallaan me lähdemme, kasvottomina ja onttoina”, kuten taiteilija Jyrki Siukonen on teosta luonnehtinut.
Anni Kinnunen (s. 1978) on Oulussa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, jonka valokuvallisella ajattelulla on kiinnostavuutta niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Hän hakee ilmaisulleen ja viestilleen parhaat mahdolliset kertomisen keinot, ja teos voi taipua valokuvaksi, videoksi, installaatioksi tai veistokseksi. Kinnusen teokset muodostavat laajoja sarjallisia kokonaisuuksia, joiden parissa hän saattaa työskennellä vuosia. Kinnusen teoksista on julkaistu kaksi julkaisua (2007, 2013) ja hänen teoksiaan on muun muassa Oulun taidemuseon, Tampereen kaupungin ja Valtion taideteostoimikunnan kokoelmissa.
Taiteilijan työskentelyä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus ja Suomen Kulttuurirahasto. Näyttely on saanut tukea Museovirastolta.
