Tutkimus tutuksi: Mistä puhumme, kun puhumme väreistä?
Tutkimus tutuksi -keskustelusarja tekee sukelluksia ajankohtaiseen akateemiseen tutkimukseen ja tarkastelee taidetta tutkijan silmin. Museon yleisötyöstä vastaavan Elli Liipon ja tutkijavieraan dialogina etenevässä tilaisuudessa aihetta lähestytään yleistajuisesti ja rennolla otteella. Myös yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Osallistuminen ei edellytä tutkimusalan tuntemusta.
Tervetuloa oppimaan yhdessä!
Noin tunnin mittainen tapahtuma sisältyy museon pääsylipun hintaan (13 / 8 € tai Museokortti). Ei ennakkoilmoittautumista.
Kevään tutkijavieraaat
ke 26.3. klo 17 Veera Hatakka: Mistä puhumme, kun puhumme väreistä?
Kielentutkija Veera Hatakan vuonna 2024 julkaistu väitöstutkimus käsittelee värisanojen ja -ilmausten merkityksiä ja käyttöä suomen kielessä. Nettikeskusteluja ja museoiden tuottamia kuvailutulkkausaineistoja analysoimalla hän on selvittänyt muun muassa, millaisia väri-ilmauksia suomen kielen käyttäjät suosivat, miten värin eri ulottuvuudet, kuten sävy, kylläisyys ja valoisuus, näkyvät väri-ilmausten merkityksissä ja millaisissa kielenkäyttötilanteissa väri ylipäänsä tulee mainituksi.
Mikä väri -näyttelyssä käytävässä keskustelussa pureudutaan muun muassa siihen, miten värejä käsitteistetään, miten kieli vaikuttaa värien tulkintaan ja tulkintojen jakamiseen ja miten tilanne ja ympäristö vaikuttavat värien nimeämiseen ja kuvailuun. Miten arkinen väripuhe poikkeaa esimerkiksi taidemuseossa käytetystä kielestä?
ke 7.5. klo 17 Heta Lähdesmäki: Puolalanpuiston monilajinen historia
Heta Lähdesmäki on ympäristöhistoriaan ja kulttuuriseen eläin- ja kasvitutkimukseen erikoistunut historioitsija Turun yliopistosta. Kävelykierroksella Lähdesmäki peilaa tutkimustaan museota ympäröivään Puolalanpuistoon ja sen monilajiseen historiaan. 1800-luvun lopulla perustetun puiston istutuksia on uudistettu vuosien saatossa, mutta edelleen sieltä voi löytää alkuperäisiä kasviyksilöitä.
Puistokierroksella havainnoidaan monilajista kaupunkiluontoa ja keskustellaan muun muassa siitä, mitä eläin- ja kasvilajeja turkulaiset ovat Puolalanpuistossa arvostaneet ja vastaavasti keiden kanssa puistoa ei ole haluttu jakaa. Mitä Puolalanpuiston historia ja siitä kertovat erilaiset aineistot voivat kertoa ihmisten ja muiden eläinten sekä kasvien suhteista?