Handle with Care

Turkulainen taidemaalari Erika Adamsson (s. 1973 Turku) kuvaa luonnosmaisiin, lähes abstrakteihin ympäristöihin sijoitettuja ihmisiä rohkein ja ekspressiivisin siveltimenvedoin sattuman elementtiä hyödyntäen. Hän käyttää ohikiitäviä hetkiä ja arjen tilanteita tallentavien teostensa pohjina alumiini- ja pleksilevyjä, joilla öljyvärit hehkuvat.

Den Åbobaserade konstnären Erika Adamsson (f. 1973 i Åbo) målar människor placerade i skissartade, nästan abstrakta miljöer med djärva och expressiva penseldrag, där slumpen utnyttjas. Hon fångar flyktiga ögonblick och vardagssituationer på aluminium och plexiglas, på vilka oljefärgerna glöder.

Erika Adamsson (b. 1973 in Turku) lives and works in Turku. She portrays people in sketchy, almost abstract settings, making use of bold and expressive brushwork and utilising the phenomenon of chance. The fleeting moments and everyday situations are painted on aluminium or plexiglass, which make the colours glow.

Savonlinnassa asuva ja työskentelevä Emma Ainala (s. 1989 Helsinki) rakentaa öljymaalauksiinsa henkilökohtaisia ja mielikuvituksellisia maailmoja. Psykologiset maisemat ja sisätilat ovat täynnä naisellisia hahmoja, hybridejä ja symboleja, jotka kumpuavat länsimaisesta populaarikulttuurista, kulttuurihistoriasta ja naiseuden myyteistä. Kaoottista maailmaa purkavat värikylläiset maalaukset perustuvat todellisiin kokemuksiin.

Emma Ainala (f. 1989 i Helsingfors) bor och arbetar i Nyslott. Hon avbildar personliga och fantasifulla världar i sina oljemålningar. De psykologiska landskapen och interiörerna är fulla av kvinnliga figurer, hybrider och symboler som härrör från västerländsk populärkultur, kulturhistoria och myter om kvinnlighet. De färgglada målningarna försöker nysta upp denna kaotiska värld, och är baserade på verkliga upplevelser.

Emma Ainala (b. 1989 in Helsinki) lives and works in Savonlinna. Ainala builds personal and fantastical worlds in her oil paintings. The psychological landscapes and interiors are filled with feminine figures, hybrids and symbols found in Western popular culture, cultural history and the myths of womanhood. Untangling the chaotic world, the joyfully colourful paintings are based on real experiences.

Maija Albrecht (s. 1967 Turku) on inkoolainen kuvataiteilija ja taidegraafikko, joka käyttää ensisijaisesti tekniikkanaan kuivaneulapiirrosta. Hän on kiinnostunut vanhoista luonnontieteellisistä kuvituskuvista ja kuvaakin teoksissaan usein kasveja ja lintuja. Teokset perustuvat todellisuuden tarkkailulle, mutta samalla niissä on jotain tunnistamatonta ja kiehtovaa.

Maija Albrecht (f. 1967 i Åbo) arbetar som bildkonstnär och konstgrafiker i Ingå. Hennes främsta uttrycksmedel är torrnålsgravyr. I hennes arbeten kan man spåra ett intresse för gamla naturvetenskapliga illustrationer, och växter och fåglar är ofta återkommande motiv. Även om dessa bilder grundar sig på verklighetsobservation, är det något utöver det identifierbara som fängslar.

Maija Albrecht (b. 1967 in Turku) works in Inkoo as a visual artist and printmaker. Her primary technique is drypoint. Her works relate to old natural scientific illustrations using plants and birds as frequent motifs. Even though these images are based on observation, they fascinate on account of something unidentifiable in them.

Kirkkonummella asuvan kuvataiteilija Rita Anttilan (s. 1988 Tampere) tausta on valokuvauksessa, mutta viime vuosina hän on laajentanut työskentelyään audiovisuaalisiin teoksiin, kuten ääni-installaatioon ja elokuvaan. Teokset perustuvat omakuvallisuuden ja autofiktion keinoihin, joilla Anttila käsittelee ekologisesti kestävän, traumatietoisen ja monimuotoisen tulevaisuuden mahdollisuutta. Hänen taiteelliselle työskentelylleen ominaista on intuitiivisuus, kehollisuus ja runollinen vuoropuhelu luonnon ja kosmoksen kanssa.

Konstnären Rita Anttila (f. 1988 i Tammerfors) från Kyrkslätt har en bakgrund inom fotografi, men på senare år har hon utvidgat sitt arbete till audiovisuella verk, såsom ljudinstallation och film. För sina verk använder Anttila självbiografiska och autofiktiva metoder, med vilka hon undersöker möjligheten till en ekologiskt hållbar, traumamedveten och mångformig framtid. Hennes konstnärliga arbete kännetecknas av intuition, kroppslighet och en poetisk dialog med naturen och kosmos.

Rita Anttila (b. 1988 in Tampere) is a lens-based visual artist living in Kirkkonummi. Her background is in contemporary photographic art, though during recent years, she has expanded her work into audiovisual works and film. Her works are based on self-portraiture and autofiction, through which Anttila explores the possibility of an ecologically sustainable, trauma-conscious, and diverse future. Anttila’s artistic practice is intuitive, corporeal and in poetic dialogue with nature and the cosmos.

Elina Brotherus (s. 1972 Helsinki) asuu ja työskentelee Helsingissä sekä Avallonissa, Ranskassa. Hän esiintyy itse suurimmassa osassa valokuviaan ja videoitaan, monesti mäyräkoiransa Marcellon kanssa. Teosten teemat liikkuvat omaelämäkerrallisuudesta taidehistoriaan. Brotherus on muun muassa tarkastellut tuotannossaan ulkopuolisuuden tunteita, lapsettomuutta, ihmishahmon ja maiseman sekä taiteilijan ja mallin välistä suhdetta.

Elina Brotherus (f. 1972 i Helsingfors) bor och arbetar i Helsingfors och Avallon, Frankrike. Hon figurerar själv i de flesta av sina fotografier och videor, ofta med sin tax Marcello. Verkens teman sträcker sig från självbiografi till konsthistoria. I sina fotografier har Brotherus granskat bland annat känslor av utanförskap, barnlöshet, förhållandet mellan människofigur och landskap samt förhållandet mellan konstnär och modell.

Elina Brotherus (b. 1972 in Helsinki) lives and works in both Helsinki and Avallon, France. She often appears in her own photographs and videos, ever so often together with her dachshund Marcello. The themes of her work have been alternating between autobiographical and art-historical approaches. In her work, Brotherus has explored estrangement, childlessness, and the relationship between the human figure and the landscape, and the relationship between artist and model.

Saara Ekström (s. 1965 Turku) on turkulainen kuvataiteilija, joka työskentelee pääosin elokuvan, valokuvan, tekstin ja installaation keinoin. Hän tutkii muistin ja unohduksen ambivalenssia sekä aikaa, joka samalla rapauttaa, tuhoaa, rakentaa ja ravitsee. Teokset käsittelevät usein rumuuden estetiikkaa, luonnon ja kulttuurin yhtymäkohtia sekä vastakohtia, kuten elämä ja kuolema sekä orgaaninen ja keinotekoinen.

Saara Ekström (f. 1965 i Åbo) är en bildkonstnär från Åbo som arbetar främst med film, foto, text och installation. Hon utforskar ambivalensen mellan minne och glömska samt tiden, som samtidigt eroderar, förstör, bygger och föder. Verken behandlar ofta fulhetens estetik, kopplingarna mellan natur och kultur och sådana motsättningar som liv och död samt organiskt och konstgjort.

Saara Ekström (b. 1965 in Turku) is a visual artist from Turku, who works mainly with film, photography, text and installation. She explores the ambivalence of memory and forgetting, as well as time, which erodes, destroys, builds and nourishes at the same time. The works often deal with the aesthetics of ugliness, the convergence of nature and culture, and opposites, such as life and death, organic and artificial.

Turkulaisen kuvataiteilija Jussi Haron (s. 1985 Nokia) työskentely tuo esiin materiaalien odottamattoman potentiaalin. Hänen veistoksensa ja installaationsa perustuvat usein löydettyihin ja kerättyihin esineisiin.  Haro tarkastelee erilaisia ilmiöitä ja ihmisen läsnäoloa julkisessa tilassa muuntaen havaintonsa humoristisiksi, yhteiskuntaa koskeviksi muistiinpanoiksi. Identiteettiin ja yhteisöllisyyteen liittyvät pohdintansa hän tuo esiin kulttuurillisten symbolien kautta.

Bildkonstnär Jussi Haros (f. 1985 i Nokia) bor och arbetar i Åbo. Hans verk lyfter fram materialens oväntade potential, och hans skulpturer och installationer är ofta baserade på upphittade och samlade föremål. Haro undersöker olika fenomen och mänsklig närvaro i det offentliga rummet och förvandlar sina observationer till humoristiska anteckningar om samhället. Han för fram sina reflektioner kring identitet och gemenskap genom olika kulturella symboler.

Turku-based visual artist Jussi Haro’s (b. 1985 in Nokia) sculptures and installations, built from found and collected objects, highlight the material’s unexpected potential in the right context. Observations of human presence in the public space as well as different phenomena are turned into humorous notes about society. His reflections on identity and community are expressed through cultural symbols.

Juhani Harri (1939 Vaasa – 2003 Helsinki) oli suomalaisen esinetaiteen pioneeri, joka toi 60-luvulla uutta materiaaliajattelua kuvataiteeseemme. Hän rakensi löytämistään esineistä runollisia ja nostalgisia sommitelmia lasilla suojattujen laatikoiden sisään. Paikoin polttamistekniikalla käsitellyt kaapit sisältävät usein lintuihin tai luontoon liittyviä orgaanisia materiaaleja. Harri koki, että merkittävillä esineillä on oma ilmanalansa tai auransa ja rikkinäisinäkin ne abstrahoituivat ideoiksi.

Juhani Harri (1939 i Vasa – 2003 i Helsingfors) var en pionjär inom finländsk föremålskonst, som på 60-talet införde nya sätt att tänka kring material. Han byggde poetiska och nostalgiska kompositioner av de föremål som han hittat och placerade dem inuti lådor skyddade av glas. Skåpen är delvis behandlade med bränningsteknik och innehåller ofta organiskt material med anknytning till fåglar eller natur. Harri upplevde att betydelsefulla föremål har sin egen atmosfär eller aura, och även när de gått sönder kan man abstrahera idéer ur dem.

Juhani Harri (1939 in Vaasa – 2003 in Helsinki) was a pioneer of Finnish assemblage art, who in the 60s brought in new ways of thinking about materials. He built poetic and nostalgic compositions from found objects, placing them inside boxes protected by glass. The cabinets, in some places treated with a wood burning technique, often contain organic materials related to birds or nature. Harri felt that significant objects have their own atmosphere or aura, so that even when broken one can abstract ideas from them.

Kuvataiteilija Alma Heikkilä (s. 1984 Pälkäne) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hänen teostensa aiheina ovat usein havainnointikyvyn ulottumissa olevat asiat, kuten mikroskooppisen pienet bakteerit, sienet ja eliöt sekä biosfääri ja ilmastonmuutos. Heikkilä on kiinnostunut eri elämänmuotojen rinnakkaisuudesta, ja taiteellinen työskentely tarkoittaa hänelle yhteyttä muihin olioihin ja organismeihin. Heikkilä on yksi taiteellis-tieteellisen Mustarinda-seuran perustajajäsenistä.  

Bildkonstnär Alma Heikkilä (f. 1984 i Pälkäne) bor och arbetar i Helsingfors. Motiven i hennes verk är ofta sådant som är bortom vår observationsförmåga, så som mikroskopiska bakterier, svampar och organismer, samt biosfären och klimatförändringen. Heikkilä är intresserad av parallelliteten mellan olika livsformer, och för henne innebär konstnärligt arbete att vara i kontakt med andra varelser och organismer. Heikkilä är en av grundarna av Mustarinda-sällskapet, som förenar konst och vetenskap.

Visual artist Alma Heikkilä (b. 1984 in Pälkäne) lives and works in Helsinki. The subjects of her works are often things beyond the limits of observation, such as microscopic bacteria, fungi and organisms, as well as the biosphere and climate change. Heikkilä is interested in the parallelism of different forms of life, and for her, artistic work means having a connection with other objects and organisms. Heikkilä is one of the founding members of the artistic-scientific Mustarinda Association.

Turkulainen kuvataiteilija Kati Immonen (s. 1971 Jyväskylä) uudistaa käsitystämme vesivärimaalauksesta leikitellen tekniikan kulttuurisella painolastilla sekä kepeyden ja helppouden vaikutelmalla. Hänen teostensa aiheet ulottuvat aina saduista sotaan sekä viime vuosina erityisesti luonnon ja ihmisen suhteeseen. Ilmaisuvoimaisista maalauksista on löydettävissä myös lempeää kritiikkiä ja pilkahdus mustaa huumoria.

Den Åbobaserade bildkonstnären Kati Immonen (f. 1971 i Jyväskylä) förnyar vår uppfattning om akvarellmåleri genom att leka med teknikens kulturella barlast och intrycket av otvungenhet och lätthet. Ämnena i hennes verk sträcker sig från sagor till krig och på senare år särskilt till förhållandet mellan natur och människa. I de uttrycksfulla målningarna finns även en dos mild kritik och svart humor.

Kati Immonen (b. 1971 in Jyväskylä) lives and works in Turku. She is reinventing our understanding of watercolour painting and playing with the cultural baggage carried by the medium, as being something light and effortless. Her subject matter ranges from fairytales to war and in recent years, focusing specifically on the relationship between nature and humans. The expressive paintings also contain gentle criticism and a tinge of dark humour.

Ulla Jokisalo (s. 1955 Kannus) on helsinkiläinen valokuvaaja ja kuvataiteilija, jonka tuotannossa yhdistyvät menneisyys ja nykyhetki, todellisuus ja fiktio. Hän työstää valokuviaan usein kirjoen, leikaten ja liittäen niihin esimerkiksi lankoja, saksia tai nuppineuloja. Jokisalon teemat liittyvät lapsuuteen ja nuoruuteen sekä äidin ja tyttären välisiin suhteisiin viitaten niin taiteilijan omaan henkilöhistoriaan kuin kollektiiviseen muistiin. Teoksia on tulkittu usein myös feministisestä ja psykoanalyyttisesta näkökulmasta.

Ulla Jokisalo (f. 1955 i Kannus) är en fotograf och bildkonstnär från Helsingfors, vars produktion kombinerar dåtid och nutid, verklighet och fiktion. Hon bearbetar ofta sina fotografier genom att brodera, klippa och fästa till exempel trådar, saxar eller knappnålar på dem. Jokisalos teman berör barndom och ungdom och relationen mellan mor och dotter, och syftar på både konstnärens egen personliga historia och kollektiva minnen. Hennes verk har också ofta tolkats ur ett feministiskt och psykoanalytiskt perspektiv.

Ulla Jokisalo (b. 1955 in Kannus) is a Helsinki-based visual artist and photographer whose body of works combines the past and present, reality, and fiction. She often works on her photographs by embroidering, cutting, or attaching things such as threads, scissors, or pins to them. The themes refer to childhood, youth, and the relationship between mother and daughter, relating to her own personal history as well as collective memory. Her art has often been interpreted from a feminist or psychoanalytical perspective.

Ismo Kajander (s. 1939 Turku) asuu ja työskentelee Helsingissä ja Pariisissa. Hän on tehnyt pitkän uran kuvataiteilijana, valokuvaajana, kirjoittajana ja taiteen opettajana. Kajanderin valmismateriaaleja hyödyntävät esinekoosteet ovat dadaistisen leikitteleviä. Runollisia ja ristiriitaisiakin elementtejä yhdistellen ne viittaavat arkeen, kirjallisuuteen ja taidehistoriaan.

Ismo Kajander (f. 1939 i Åbo) bor och arbetar i Helsingfors och Paris. Han har haft en lång karriär som bildkonstnär, fotograf, författare och bildkonstlärare. Kajanders föremålskompositioner med vardagliga material är dadaistiskt lekfulla. Genom att kombinera poetiska och kontrasterande element hänvisar verken till vardagsliv, litteratur och konsthistoria.

Ismo Kajander (b. 1939 in Turku) lives and works in Helsinki and Paris. Kajander has had long career as a visual artist, photographer, writer and art teacher. His assemblages utilise playfully, and in dadaist manner, the readymade. The works combine poetic and contrasting elements, alluding to everyday life, literature as well as art history.

Turkulainen kuvataiteilija Hertta Kiiski (s. 1973 Turku) työskentelee valokuvan, liikkuvan kuvan, objektien, installaation, tilan, sekä usein myös eläinten ja tyttäriensä kanssa. Hän käsittelee taiteessaan empatiaa, rakkautta sekä ihmisen ja ei-inhimillisen välistä suhdetta. Spontaaneissa teoksissa voi havaita läsnäoloa ja ajan kulumista.

Åbobaserade bildkonstnären Hertta Kiiski (f. 1973 i Åbo) arbetar med fotografi, rörlig bild, objekt, installation, utrymmen och ofta även med djur och sina döttrar. I sin konst behandlar hon empati, kärlek och relationen mellan människan och det icke-mänskliga. I de spontana verken kan man uppleva närvaro och tidens gång.

Turku-based visual artist Hertta Kiiski (b. 1973 in Turku) works with photography, moving images, objects, installations, space and oftentimes with animals and her daughters. Her art deals with empathy, love and the relationship between human and non-human. The spontaneous artworks often convey a sense of presence and the passage of time.

Helsinkiläinen kuvataiteilija Kaisu Koivisto (s. 1962 Seinäjoki) tarkastelee luonnon ja kulttuurin liitoskohtia sekä tapoja, joilla ihminen pyrkii valjastamaan luontoa tarpeisiinsa. Hän kysyy teoksillaan, mitä luonto on, miten katsomme muita eläimiä ja millä tavoin ihmisen toiminta jättää jälkiä ympäristöön. Hänen käyttämissään eläin- ja kierrätysmateriaaleissa näkyy eletty elämä ja kiinnostus ambivalenttiin kauneuteen. Teokset ovat usein houkuttelevia mutta niihin sisältyy myös ristiriitaisia tai vastenmielisiä elementtejä.

Helsingforsbaserade bildkonstnären Kaisu Koivisto (f. 1962 i Seinäjoki) granskar sambanden mellan natur och kultur och hur människan försöker utnyttja naturen för sina egna behov. Med sina verk frågar hon vad naturen är, hur vi uppfattar andra djur och på vilka sätt mänsklig aktivitet sätter spår i miljön. De djur- och återvinningsmaterial hon använder är fyllda av historia och hos dem syns hennes intresse för ambivalent skönhet. Verken är ofta tilldragande, men innehåller också motsägelsefulla eller frånstötande inslag.

Helsinki-based visual artist Kaisu Koivisto (b. 1962 in Seinäjoki) examines the connections between nature and culture and the ways in which humans try to harness nature for their own needs. With her works, she asks what nature is, how we relate to other animals, and how human activity leaves traces in the environment. The animal and recycled materials she uses give us a sense of history and show her interest in ambivalent beauty. The works are often attractive but also contain contradictory or repulsive elements.

Essi Kuokkanen (s. 1991 Pieksämäki) tunnetaan kuvakieleltään vahvoista ja omaperäisistä maalauksista, joiden kompassina toimivat itsetutkiskelu, kuvallinen ajattelu ja tarinallisuus. Alati uudistuvan tekijän teoksia yhdistää alitajunnan ja kehollisuuden läsnäolo, herkkyys, sympatia sekä lempeä huumori, joka saa vaikeatkin aiheet tai tunteet ratkeamaan maalauksen sisällä parhain päin.

Essi Kuokkanen (f. 1991 Pieksämäki) är känd för sina starka och originella målningar, vars ledstjärna är introspektion, att tänka i bilder och berättande. Konstnären förnyar sig ständigt, och den gemensamma nämnaren för hennes verk är det undermedvetnas kroppslighetens närvaro, känslighet, sympati och mild humor, vilket gör att även svåra ämnen eller känslor löser sig i målningen på bästa möjliga sätt.

Essi Kuokkanen (b. 1991 in Pieksämäki) is known for her strong and original paintings, which are guided by introspection, visual thinking and storytelling. As an artist, Kuokkanen is constantly evolving, and her works are characterised by the presence of the subconscious and physicality, sensitivity, sympathy and gentle humour, which allow even difficult topics or emotions to be resolved in a positive way within the painting.

Helsingissä asuva Mikko Kuorinki (s. 1977 Rovaniemi) toimii pääasiallisesti kuvataiteen kontekstissa valmistamalla esineistä ja teksteistä koostuvia installaatioita, näyttelykokonaisuuksia ja julkaisuja. Teosten materiaaleina voivat toimia yhtä lailla tavarat, huoneet, tekstit, laulunpätkät ja roskat. Kuoringin työskentelyä määritteleekin eräänlainen dokumentaarisuus: hän tarrautuu kiinni siihen mitä on käsillä, sillä juuri tämä arkipäiväinen, näennäisesti merkityksetön, avautuu hänelle mysteerinä.

Helsingforsbaserade Mikko Kuorinki (f. 1977 i Rovaniemi) arbetar främst inom kontexten för bildkonst genom att skapa installationer bestående av föremål och texter, utställningar och publikationer. Allt från föremål, rum, texter, sångsnuttar och skräp kan fungera som material för verken. Kuorinkis verk definieras av en slags dokumentarism: Han tar fasta på det som finns till hands, eftersom det är det vardagliga och till synes obetydliga som öppnar sig för honom som ett mysterium.

Helsinki-based Mikko Kuorinki (b. 1977 in Rovaniemi) works mainly within the context of visual art by producing installations consisting of objects and texts, exhibitions and publications. Objects, rooms, texts, song snippets and garbage can all serve as materials for his works. Kuorinki’s work is defined by a kind of documentarism: he focuses on what is at hand, because it is the everyday and the seemingly insignificant that presents itself as a mystery to him.

Elina Merenmies (s. 1967 Espoo) on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, joka käyttää välineinään tempera- ja öljyvärejä sekä mustetta. Hänen kuvamaailmansa on samaan aikaan tavanomainen ja todellinen, omituinen ja pelottava sekä kaunis ja lohdullinen. Merenmiehen tuotanto liukuu ekspressiivisestä ilmaisusta yksityiskohtaiseen tarkkuuteen ikuistaessaan herkkiä ja empaattisia havaintoja inhimillisen olemassaolon monimutkaisuudesta.

Bildkonstnär Elina Merenmies (f. 1967 i Esbo) bor och arbetar i Helsingfors. Med tempera, oljefärger och bläck skapar hon en bildvärld som är samtidigt vanlig och verklig, märklig och skrämmande samt vacker och trösterik. Merenmies produktion förevigar känsliga och empatiska observationer om den mänskliga existensens komplexitet, pendlande mellan ett expressivt uttryck och detaljerad precision.

Elina Merenmies (b. 1967 in Espoo) is a visual artist based in Helsinki. She uses tempera, oil and ink in her works, creating a world that is both familiar and true, strange and frightening, beautiful and comforting. Merenmies’ style ranges from expressive to meticulously detailed, capturing delicate and empathetic observations of the complex human existence.

Esko Männikkö (s. 1959 Pudasjärvi) on itseoppinut valokuvaaja, joka asuu ja työskentelee Oulussa. Lapsuutensa ja nuoruutensa Utajärvellä viettänyt taiteilija tunnetaan etenkin pohjoissuomalaisen arkirealismin, ympäristön ja ihmisten kuvaajana. Sittemmin Männikkö on kohdistanut kameransa linssin puihin, eläimiin ja metaforiseen sielunmaisemaan.

Esko Männikkö (f. 1959 i Pudasjärvi) är en självlärd fotograf som bor och arbetar i Uleåborg. Han tillbringade sin barndom och ungdom i Utajärvi, och är särskilt känd för sina vardagsrealistiska skildringar från norra Finland, dess miljö och människor. Sedan dess har Männikkö riktat sin kamera mot träd, djur och själens metaforiska landskap.

Self-taught photographer Esko Männikkö (b. 1959 in Pudasjärvi) lives and works in Oulu. The artist, who spent his childhood and youth in Utajärvi, is known especially for his depictions of everyday life, environments and people in northern Finland. Since then, Männikkö has aimed his camera towards trees, animals and the metaphorical landscape of the soul.

Umppa Niinivaara (s. 1970 Helsinki) on turkulainen kuvanveistäjä, jonka työskentelyä leimaa materiaalin ja muodon liitto sekä jatkuva uteliaisuus uuden oppimista kohtaan. Hän on työskennellyt keramiikan lisäksi mm. puun, parafiinin, saven, nahan, hiekan, lasin ja lasikuidun kanssa. Teosten orgaaniset muodot hakevat esikuvansa luonnon moninaisuudesta ja ilmiöistä, jotka taiteilija näkee vertauskuvina ihmisen tunnetiloille ja mielenliikkeille.

Umppa Niinivaara (f. 1970 i Helsingfors) är en skulptör från Åbo, vars arbetsprocess präglas av förenande av material och form och en ständig nyfikenhet och strävan att lära sig. Utöver keramik har hon arbetat med bland annat trä, paraffin, lera, läder, sand, glas och glasfiber. Verken hittar sina organiska former i naturens mångfald och fenomen, som konstnären ser som metaforer för mänskliga känslotillstånd och sinnesstämningar.

Umppa Niinivaara (b. 1970 in Helsinki) is a sculptor from Turku, whose work is characterised by the union of material and form and a constant curiosity towards learning new things. In addition to ceramics, she has worked with for instance wood, paraffin, clay, leather, sand, glass and fibreglass. The works find their organic forms in the diversity of nature and phenomena, which the artist sees as metaphors for human emotional states and moods.

Nelli Palomäki (s. 1981 Forssa) on Karkkilassa ja Helsingissä työskentelevä valokuvaaja. Hänet tunnetaan lapsia ja nuoria kuvaavista ajattomista muotokuvista, jotka paljastavat kuvauksen kohteen kanssa jaetun hetken haurauden. Keskeisiä teemoja Palomäen taiteessa ovat kasvu, perhesuhteet, muistot, kuolevaisuus, poseeraamisen akti sekä oman kuvan tutkiminen ja kohtaaminen.

Nelli Palomäki (f. 1981 i Forssa) är en fotograf som arbetar i Högfors och Helsingfors. Hon är känd för sina tidlösa porträtt av barn och unga, som avslöjar hur flyktigt ögonblicket som delas med modellen är. Nyckelteman i Palomäkis konst är växandet, familjerelationer, minnen, dödlighet, akten att posera och att utforska och möta sin egen bild.

Nelli Palomäki (b. 1981 in Forssa) lives and works in Karkkila and Helsinki. Her timeless portraits of children and young people reveal the fragility of the moment shared with her subject. Palomäki’s photographs deal with the themes of growth, family relations, memory and mortality.

Helsinkiläinen kuvataiteilija Eeva Peura (s. 1982 Orimattila) inspiroituu fantasiamaailmojen kuvaamisesta, runoista, taidehistoriasta, unista ja elämän epäloogisuudesta. Hän maalaa paksulla öljymaalilla pursottaen väriä suoraan kankaalle. Arvoituksellisuudellaan koskettavat teokset syntyvät ajan ja sattumien kautta, keskittymällä ja katsomalla, kerros ja yksityiskohta kerrallaan.

Helsingforsbaserade bildkonstnären Eeva Peura (f. 1982 i Orimattila) blir inspirerad av att skildra fantasivärldar, av dikter, konsthistoria, drömmar och livets ologiskhet. Hon målar tjockt med oljefärg och sprutar färgen direkt på duken. Verken berör med sin gåtfulla natur. De blir till genom tidens gång och slumpen, genom att fokusera och betrakta, ett lager och en detalj i taget.

Helsinki-based visual artist Eeva Peura (b. 1982 Orimattila) is inspired by depicting fantasy worlds, poems, art history, dreams and the illogicality of life. She paints with thick oil paint, squeezing the colour directly onto the canvas. The enigmatic nature of the paintings is moving. They are created through time and chance, by focusing and looking, one layer and one detail at a time.

Roland Persson (s. 1963 Hudiksvall) on Tukholmassa asuva ja työskentelevä kuvanveistäjä. Hänet tunnetaan surrealistissävytteisistä silikoniveistoksista, jotka on valettu alkuperäisistä objekteista valmistettuihin muotteihin. Maalauksellinen silikonin käyttö korostaa teosten materiaalista illuusiota. Usein humoristiset ja myötätuntoiset teokset käsittelevät ihmisen affektiivista suhdetta luontoon.

Roland Persson (f. 1963 i Hudiksvall) är en skulptör bosatt och verksam i Stockholm. Han är känd för sina surrealistiska silikonskulpturer, som är gjutna i formar gjorda av verkliga föremål. Den måleriska användningen av silikon betonar verkens materiella illusion. De ofta humoristiska och medkännande verken handlar om människans affektiva relation till naturen.

Sculptor Roland Persson (b. 1963 in Hudiksvall, Sweden) lives and works in Stockholm. He is known for his surrealist silicone sculptures, which are cast in moulds made from real objects. The painterly use of silicone emphasises the material illusion of the works. Often humorous and sympathetic, the works explore the affective relationship between human beings and nature.

Anna Reivilä (s. 1988 Helsinki) on porvoolainen kuvataiteilija, joka tutkii mustavalkoisissa valokuvissaan ihmisen ja luonnon välistä suhdetta viitaten japanilaiseen sidontaperinteeseen (kinbaku-bi). Hän etsii maisemasta tiloja, joissa luonnon elementtien välille muodostuu vuorovaikutusta ja jännitettä. Kivien, puiden ja jäälohkareiden sitominen köysillä on Reivilälle tapa piirtää, ja valokuvaamalla hän ikuistaa tämän prosessin.

Anna Reivilä (f. 1988 i Helsingfors) är en bildkonstnär från Borgå, som i sina svartvita fotografier utforskar förhållandet mellan människa och natur, med hänvisning till den japanska bondagetraditionen (kinbaku-bi). Hon letar efter ställen i landskapet där det bildas ett samspel och en spänning mellan naturens olika element. Att binda stenar, träd och isblock med rep är ett sätt för Reivilä att rita, och genom sina fotografier förevigar hon denna process.

Visual artist Anna Reivilä (b. 1988 in Helsinki) lives and works in Porvoo. Her black and white photography studies the relationship between humans and nature by referencing the Japanese bondage tradition (kinbaku-bi). She searches for spaces where nature’s elements interact to create interesting tensions. Binding rocks, trees and blocks of ice with rope is her way of drawing, and through photography she immortalises the process.

Ann Sundholm (s. 1961 Hanko) on Nauvossa asuva ja työskentelevä kuvanveistäjä, joka käyttää teoksissaan arkisia esineitä, löydettyjä materiaaleja ja itse veistettyjä muotoja. Hän yhdistelee elementtejä usein yllättävissäkin yhteyksissä ja luo niille uuden humoristisen, minimalistisen tai runollisen olemuksen. Sundholm kuuluu Salong 3+ ja Vaahtopäät -taiteilijaryhmiin ja on yksi turkulaisen Titanik-gallerian perustajajäsenistä.

Ann Sundholm (f. 1961 i Hangö) är en skulptör som bor och arbetar i Nagu. I sina verk använder hon vardagliga föremål, upphittade material och former som hon skulpterar själv. Hon kombinerar ofta element på överraskande sätt och ger dem en ny humoristisk, minimalistisk eller poetisk essens. Sundholm tillhör konstnärsgrupperna Salong 3+ och Vaahtopäät och är en av grundarna till konstgalleri Titanik i Åbo.

Ann Sundholm (b. 1961 in Hanko) is a sculptor living and working in Nauvo. In her art, she uses everyday objects, found materials and self-sculpted forms. She often combines elements in surprising ways and gives them a new, humorous, minimalist or poetic essence. Sundholm belongs to the artist groups Salong 3+ and Vaahtopäät and is one of the founding members of the art gallery Titanik in Turku.

Ahvenanmaalainen kuvataiteilija Katja Syrjä (s. 1973 Uusikaupunki) noudattaa taiteessaan keskiaikaisia maalausperinteitä ja käyttää välineinään pääosin kivilitografiaa, luonnon väripigmenttejä ja käsintehtyä paperia. Hänen kokonaisvaltainen työskentelytapansa on tutkimuksen kaltaista: aikaperspektiiviltään pitkäkestoista ja lajien suojeluun ja monimuotoisuuden säilyttämiseen osallistuvaa. Ominaista sille on myös yhteistyö biologisten kenttätutkimusasemien ja tutkijoiden kanssa Ahvenanmaalla.

Bildkonstnär Katja Syrjä (f. 1973 i Nystad) bor och arbetar på Åland. Hon tillämpar medeltida måleritraditioner i sin konst och använder sig främst av stenlitografi, naturliga färgpigment och handgjort papper i sin konst. Hennes holistiska arbetssätt liknar forskning: det är tidsmässigt långsiktigt och innefattar att hon deltar i skyddandet av arter och bevarande av mångfald. Arbetssättet präglas även av ett samarbete med biologiska fältforskningsstationer och forskare på Åland.

Katja Syrjä (b. 1973 in Uusikaupunki) is a visual artist based on Åland. Her art follows medieval painting traditions, and she primarily uses stone lithography, natural pigments and handmade paper as her medium. Her holistic way of working is similar to research, with a long-term time perspective and participation in the conservation of species and the protection of biodiversity. Her work is also characterised by her collaboration with biological field research stations and researchers in the Åland islands.

Helsinkiläistä kuvataiteilija Miikka Vaskolaa (s. 1975 Helsinki) kiehtoo historian ja tulevaisuuden välissä oleva hetki sekä ajatus siitä, että jokin asia on samanaikaisesti kaikki ja ei mitään. Hän käyttää suurissa pohjustamattomissa kankaissaan maalin lisäksi hiiltä, mustetta ja rautaoksidia. Vaskola hankaa ja pesee maalauspohjiaan voimakkaasti tutkien, miten eri materiaalit reagoivat. Lopputuloksena syntyvä abstrakti maisema on samaan aikaan niukka ja pinnaltaan rikas.

Den Helsingforsbaserade bildkonstnären Miikka Vaskola (f. 1975 i Helsingfors) fascineras av ögonblicket mellan historia och framtid och tanken att något kan vara allt och ingenting samtidigt. På sina stora ogrunderade dukar använder han förutom målfärg även kol, bläck och järnoxid. Vaskola gnider och tvättar sina målningsunderlag kraftigt och iakttar hur de olika materialen reagerar. Det abstrakta landskapet som framträder som slutresultat är sparsamt, men med en rik ytstruktur.

Helsinki-based visual artist Miikka Vaskola (b. 1975 in Helsinki) is fascinated by the moment that exists between history and the future, and by the idea that something can be both everything and nothing simultaneously. He uses paint, charcoal, ink and iron oxide on large, unprimed canvases. Vaskola rubs the painting surface vigorously, investigating how different materials react. The resulting abstract landscape is both sparse and rich in surface.