Kaisu Koivisto: Runsaudensarvi, 1996.
Me ja muut – yhteys luontoon
Muutamme ja parannamme maailmaa yhdessä toisten kanssa. Yhteisyyden kokemus on kuin liima, joka saa meidät toimimaan samaan suuntaan.
Yhteisöissä tulemme parhaimmillaan ymmärretyiksi tunteinemme ja ajatuksinemme – hyväksytyiksi sellaisina kuin olemme. Meidän on tärkeää hakeutua sellaisiin yhteisöihin, joissa meidän on hyvä olla.
Teosvinkkejä:
Maija Albrecht. Kuinka kukka on, 2010. Chine collé. Turun taidemuseo.
Juhani Harri. Kuningas ja kuningatar, 1994. Assemblage. Turun taidemuseo, Lars Göran Johnssonin kokoelma.
Alma Heikkilä. – – – – – – – picea abies – – – – – – – – – – homo sapiens – – – – – – –, 2016. Maalaus. Turun taidemuseo, Lars Göran Johnssonin kokoelma.
Kaisu Koivisto. Runsaudensarvi, 1996. Assemblage. Turun taidemuseo, Turun Taidemuseon Ystävien kokoelma.
Miikka Vaskola. Untitled, 2015. Maalaus. Turun taidemuseo, Turun Taidemuseon Ystävien kokoelma.
Harjoitus 1: Yhteisöt tukena ja turvana
Missä ja kenen kanssa tunnen oloni hyväksi ja turvalliseksi? Mitä voimme saada yhdessä aikaan?
Yhteisöllisyys muodostuu:
- yhdessä olemisesta ja tekemisestä
- luottamuksesta toisiin
- vuorovaikutuksesta
- siitä, että tuntee kuuluvansa porukkaan.
Pohdi ja kirjoita ylös:
- Minkälaisessa porukassa sinun on hyvä olla?
- Tapaatko ihmisiä mieluummin verkossa vai kasvotusten?
- Mikä merkitys luonnolla ja muilla lajeilla on sinulle?
- Millaisissa ympäristöissä ja kenen kanssa haluaisit olla tulevaisuudessa?
- Mitä yhteisöjä tai ryhmiä on olemassa ja mitkä voisivat olla sinulle sopivia?
- Mitä yhdessä tekisitte?
Keskustele harjoituksen jälkeen lyhyesti parisi tai pienryhmän kanssa, mitä ajatuksia tehtävän tekeminen sinussa herätti.
Kerro parillesi/pienryhmässäsi ainakin yksi sinulle mieluisa porukka ja miksi se on sinulle tärkeä?
Harjoitus 2: Myötätunto minussa ja meissä
Myötätunto on meidän ihmisten ja monien muidenkin eläinlajien supervoima. Se ei ole luonteenpiirre, joka meillä joko on tai ei ole. Se on enemmänkin tapa olla tässä maailmassa ja sitä voi harjoitella.
Myötätunto on:
- hyvää tahtoa ja ystävällisyyttä
- toisen asemaan asettumista, sekä halua ymmärtää toisen kokemuksia ja tilanteita
- toisen pahan olon huomaamista
- tekoja, joilla osoitetaan lempeyttä toisia ja itseä kohtaan
- halua auttaa
Pohdi alla olevien kysymysten avulla, mitä myötätunto sinulle merkitsee. Miten se näkyy toiminnassasi? Millaisin keinoin sitä voisit vahvistaa? Valitse kolme kysymystä ja kirjoita niiden vastaukset ylös.
- Mieti hetken aikaa jotain tilannetta, jossa koet lempeyttä ja ystävällisyyttä toista tai itseäsi kohtaan. Pohdi vaikka miltä tuntuu silittää lemmikkiä tai halata läheistä ihmistä, joka on sinulle tärkeä.
- Missä päin kehoa ystävällisyys, huolenpito ja lempeys tuntuvat? Miten kuvailisit tunnetta toiselle ihmiselle?
- Millaiset tilanteet herättävät sinussa myötätuntoa ja auttamisen halua?
- Millaiset sanat tai teot lisäävät sinulla myötätuntoista, lämmintä ja turvallista oloa?
- Miten osoitat teoilla tai sanoilla ystävällisyyttä toisia kohtaan? Miten toivot toisten osoittavan ystävällisyyttä sinua kohtaan?
- Miten osoitat ystävällisyyttä ja armollisuutta itseäsi kohtaan? Tuntuuko tämä sinusta vaikealta vai helpolta? Miten tunne vaihtelee eri tilanteissa?
- Miltä suojelun ja auttamisen halu muita lajeja ja luonnon ekosysteemejä kohtaan tuntuu? Missä tunne tuntuu kehossa? Mitä ajatuksia siihen liittyy? Kenen kanssa voit jakaa tätä tunnetta? Voisitko löytää muita, jotka kokevat samoin?
- Miten osoitat myötätuntoa ja auttamisen halua kauempana olevia ihmisiä ja muunlajisia kohtaan? Miten toimit tai voisit toimia kärsimyksen vähentämiseksi? Mikä on sinulle tällä hetkellä mahdollista?
Keskustele harjoituksen jälkeen lyhyesti parisi tai pienryhmän kanssa, mitä ajatuksia tehtävän tekeminen sinussa herätti.
Kerro parillesi tai pienryhmällesi yksi esimerkki siitä, miten myötätunto näkyy elämässäsi.