Deimantas Narkevičius Revisiting Solaris Turun taidemuseon Pimiössä 16.4.–30.5.2010
19.04.2010

Tiedotustilaisuus torstaina 15.4.2010 klo 11 Turun taidemuseossa, Aurakatu 26, Turku.
Avajaisettorstaina 15.4. klo 18–20.
Taiteilija on läsnä molemmissa tilaisuuksissa.
Tervetuloa!



KUVIEN ILTA
-yleisöluento
Torstaina 15.4.2010 Deimantas Narkevičius kertoo klo 14 alkaen englanniksi taiteellisesta työskentelystään Sirkkalan Auditorio Januksessa, Kaivokatu 12. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.                

Liettuan kansainvälisesti tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin lukeutuvalta Deimantas Narkevičiukselta (s. 1964) nähdään Pimiössä teos Revisiting Solaris (2007, 18:28 min). Teoksessa venäläisen Andrei Tarkovskin Solaris-elokuvassa (1972) kosmonauttina esiintynyt liettualainen näyttelijä Donatas Banionis (s. 1924) palaa alkuperäisen elokuvan tunnelmaan. Tarkovski teki elokuvan vuonna 1961 julkaistun puolalaisen Stanislav Lemin (1921–2006) samannimisen tieteisromaanin pohjalta. Narkevičiuksen teos Revisiting Solaris perustuu romaanin viimeiseen kappaleeseen, jonka Tarkovski jätti pois kuuluisasta elokuvastaan. Siinä kosmonautti Chris Kelvin liikkuu Solaris-planeetalla juuri ennen kotiinpaluutaan. 

Pimiössä nähtävässä teoksessa Revisiting Solaris Chris Kelvin kulkee mietteissään Solaris-elokuvan ympäristöä muistuttavassa miljöössä. Sisäkuvat on filmattu liettualaisella televisioasemalla ja entisessä KGB:n päämajassa Vilnassa. Katsoja on hieman epävarma siitä, kuka elokuvassa oikeastaan liikkuu, sillä taiteilija on esitellyt Banionisin elokuvan alkuteksteissä Chris Kelvininä. Näyttelijä ikään kuin palaa rooliinsa 40 vuotta elokuvan valmistumisen jälkeen.

Miehen verkkaisesti liikkuvasta hahmosta huokuu muistelu. Tekstityksenä on otteita Lemin romaanista ja Tarkovskin elokuvasta. Kaikki kietoutuu valtamereen. Solaris-planeettaa tutkittaessa huomataan, että planeetalle saapuneet tiedemiehet näkevät omiin kokemuksiinsa ja muistoihinsa perustuvia aineellisia heijastumia. Esimerkiksi Chris Kelvin kohtaa Solariksella itsemurhan tehneen vaimonsa – useaan otteeseen. Niiden, jotka eivät ole planeetalla vierailleet, on vaikea uskoa näitä kokemuksia. Yksi Solariksen kantava-ajatus on, että näemme, mitä haluamme nähdä. Odotuksemme ja tunteemme peilautuvat niin, että tulkitsemme ne joko toisen ihmisen tai jopa valtameren ominaisuuksiksi.  

Revisiting Solaris -teoksessa kamera liikkuu hitaasti ja viipyilee saaden katsojan eläytymään kulloiseenkin tilaan ja näkymään. Kameran varmat ja harkitut liikkeet antavat katsojan vapaasti tulkita näkemäänsä. Visuaalisesti Narkevičiuksen teos keskustelee tiiviisti Tarkovskin elokuvan kanssa. Myös äänen käytössä on yhtäläisyyksiä. Molemmissa soi Johann Sebastian Bachin musiikki, mutta myös hiljaisuuden osuus on merkittävä.

Deimantas Narkevičius on tehnyt filmejä noin kymmenen vuoden ajan. Hän sai alun perin kuvanveistäjän koulutuksen. Hän näkeekin liikkuvalla kuvalla työskentelyn kuvanveiston tapaan asioiden kokoamisena ja yhdistämisenä, jolloin käyttöön otetaan vain hienoimmat piirteet. Liettualaisen symbolistisen maalarin Mikalojus Konstantinas Čiurlionisin mustavalkoiset valokuvat Mustanmeren rannalla sijaitsevasta Anapasta vuodelta 1905 ovat merkittävä osa Revisiting Solarista. Narkevičiusta kutkuttaa ajatus siitä, että Tarkovski kuvasi samaa aluetta Mustallamerellä Solariksen salaperäisenä valtamerenä vuosikymmeniä myöhemmin. Ajoituksella leikkiminen on tyypillistä Deimantas Narkevičiuksen teoksille. Valokuvat 1900-luvun alusta linkittävät teoksen aikaisempaan historiaan ja paikkaan, samoin kuin näyttelijän ”uusi vierailu” Solariksella.

Revisiting Solaris -teoksen lopussa taiteilija astuu itse kuvaan ja esittää kysymyksiä Chris Kelvinille. Katsoja ei kuule taiteilijan ääntä, ainoastaan näyttelijän vastaukset, jotka ovat samat kuin planeetalla vierailleen kosmonautin. Keskustelu käydään henkilöiden omalla äidinkielellä, mikä vie ajatukset voimakkaasti Liettuaan ja sen historiaan. Liettua oli ensimmäinen neuvostotasavalta, joka itsenäistyi vuonna 1990. Chris Kelvin sanoo painokkaasti kokemuksen tuomalla varmuudella, että sellaista ei saa tuhota tieteen nimissä, mitä ei tällä hetkellä pystytä ymmärtämään. Tieteestä ei myöskään saisi tehdä moraalitonta. Vastaavatko taiteilijan kysymykset alkuperäistä käsikirjoitusta? Sen tietää Deimantas Narkevičius, joka on sanonut, että oman yhteiskunnan ymmärtämisessä auttaa, kun ymmärtää miten muisti toimii.

Turun taidemuseo aloitti Pimiö-näyttelyiden sarjan vuonna 2008. Ensimmäisenä vuonna nähtiin suomalaisten taiteilijoiden video- ja mediataiteen teoksia. 2009 vuorossa olivat muista Pohjoismaista kotoisin olevat taiteilijat. Vuonna 2010 Pimiössä nähdään baltialaisten ja venäläisten taiteilijoiden teoksia.
 

TULOSSA PIMIÖÖN:

Factory of Found Clothes (RU), 11.6.–12.9.2010
Gintaras Makarevičius (LT), 1.10.–14.11.
Kristina Norman (EE), 26.11.2010–16.1.2011


Lisätietoja:
amanuenssi Jenny Nybom
puh. (02) 262 7094 tai 050 400 3248
jenny.nybom@turuntaidemuseo.fi
www.turuntaidemuseo.fi 
Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014