Harro Koskisen näyttely avataan tänään Kumun taidemuseossa Tallinnassa
09.02.2010

Kumun taidemuseossa Tallinnassa avataan tänään klo 18 suomalaisen kuvataiteilija Harro Koskisen näyttely Harro! Suomalaisen poptaiteen klassikko museon 4. kerroksen B-siivessä. Näyttelyn avaa Suomen suurlähettiläs Jaakko Kalela. Harro Koskinen on läsnä avajaisissa. Näyttely on avoinna yleisölle 2.10.2009–28.3.2010.

Harro! Suomalaisen poptaiteen klassikko -näyttely esittelee Harro Koskisen (s. 1945) pop-aikakauden tuotantoa. Harro oli yksi 1960- ja 1970-luvun teräväkatseisimpia ja nokkelimpia suomalaisia taiteilijoita, jonka teokset herättivät synnyinaikanaan yleisössä ja viranomaistahoissa myös vastustusta. Harron kova kritiikki porvarielämäntapaa vastaan oli liikaa tuon ajan Suomessa.

Harro Koskisen poptaiteesta vaikutteita saaneen tuotannon yksi tunnetuimpia hahmoja on värikäs ja lihava sika, jolle taiteilija on antanut inhimillisiä ominaisuuksia: ylensyönyt sika viettää mukavasti aikaa perheensä kanssa television ääressä, se keimailee hienoilla veneillä ja autoilla tai iskee nyrkillä. Sika ilmestyi taiteilija teoksiin alkujaan pääkallona kouluaikaisissa asetelmissa. Myöhemmin taiteilija käytti sikahahmoa pilkatakseen porvarillista arvomaailmaa ja kaksinaismoraalia sarjakuvissaan Suomen ensimmäisessä underground-lehdessä Aamurusko. Sikasarjan tunnetuimpia teoksia on jättiläismäistä sikaa ristillä esittävä teos Sikamessias (1969). Teoksen tekijä tuomittiin syylliseksi jumalanpilkkaan. Samana vuonna taiteilijaa vastaan nostettiin myös syyte Sikavaakunan (1969) vuoksi, mutta siitä kuitenkin luovuttiin.

Toinen tärkeä osa Harro Koskisen varhaisesta tuotannosta on sarja Suomalainen elämänmuoto. Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa oikeisto käytti iskulausetta Suomalainen elämänmuoto. Tästä inspiroituneena Harro teki sarjan, jossa hän venytti, repi, murensi, sulatti, leikkasi, sytytti palamaan ja sulatti mustaksi nesteeksi Suomen lippua, suomalaisuuden symbolia. Sarja Suomalainen elämänmuoto pitää sisällään myös tunnettujen suuryritysten logoja. Taiteilija leikki yritysten nimien kanssa.  SHELListä tuli Harron käsittelyssä SMELL (haju) ja ESSOsta ESTO. Myös Nokia sai osakseen Harron kritiikkiä, sillä firman logo sai uuden muodon: NOKI!. Tuolloin kumi-, kaapeli- ja paperiteollisuuteen keskittynyt yritys kuului luontoa saastuttavien yritysten eturiviin.

Harro Koskinen osallistui 1960- ja 1970-luvuilla aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja piti ympäristöön liittyviä kysymyksiä tärkeinä. Hän ilmaisi voimakkaasti mielipiteitään myös ulkopoliittisissa kysymyksissä. Installaatio Paha juttu (1968) valmistui päivää ennen kuin Neuvostoliitto tunkeutui Tšekkoslovakiaan. Neuvostosymbolein koristeltu punainen lasten kumisaapas tallaamassa Tšekkoslovakian, Puolan ja Unkarin lippua pitävää hentoa naishahmoa ei tarvitse lisäkommentteja.

Harro Koskisen pop-aikakausi oli lyhytaikainen. Jo 1970-luvun alussa taiteilija kesyyntyi ja jatkoi perinteisemmän taiteen parissa. Luonto ja yhteiskunnalliset teemat ovat pysyneet hänen kiinnostuksensa kohteina.
 
Näyttely on syntynyt yhteistyössä Turun taidemuseon kanssa, jonka vuonna 2007 julkaisemaan näyttelykatalogiin on lisätty liitteenä vironkieliset käännökset. Näyttelyn on kuratoinut Turun taidemuseon amanuenssi Mia Haltia. Projektia on tukenut Suomen Näyttelyvaihtokeskus FRAME.

Lisätietoja: Kädi Talvoja, puh. +372 602 6043, +372 5388 1439, kaedi.talvoja(at)ekm.ee ja www.ekm.ee

Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014