EMIL NOLDE 4.10.2019–5.1.2020
25.09.2019

E M I L  N O L D E
 
Turun taidemuseo 4.10.2019–5.1.2020

Lehdistötilaisuus: to 3.10.2019 klo 11 Turun taidemuseossa (Aurakatu 26, Turku). Nolde Stiftung Seebüll -säätiön apulaisjohtaja Astrid Becker ja näyttelyn kuraattori Christian Hoffmann esittelevät näyttelyn.

Avajaiset: to 3.10. klo 18–20. Tervetuloa!
 
Turun taidemuseon syyskausi esittelee saksalaisen ekspressionismin huippunimen Emil Nolden (1867–1956). Nolden ura oli pitkä ja dramaattinen nousuineen ja laskuineen: alkuaan puukuvanveistäjäksi ja huonekalupiirtäjäksi kouluttautuneesta Hans Emil Hansenista kehkeytyi vuosien mittaan ensin kohutaiteilija, sitten ”rappiotaiteilija” ja lopulta varhaisen modernismin kansainvälisesti arvostettu klassikko. Uudelleenarvioiminen on jatkunut tähän päivään Nolde-arkistojen avautumisen paljastaessa aiemmin vaiettuja faktoja taiteilijan menneisyydestä.

Nolden elämäkerrallinen polku oli mutkitteleva. Nolden kylästä läheltä Tanskan rajaa lähtöisin olleesta nuoresta miehestä kehittyi Euroopan-vaellusvuosinaan kuvataiteilija, joka alkoi 1902 kutsua itseään syntymäkylänsä mukaan. Ura alkoi uusromantikkona, mutta hän siirtyi pian ranskalaisperäiseen jälki-impressionismiin. Nolde loi nahkansa vielä kerran vuoden 1909 vaiheilla, jolloin hän omaksui Saksassa uusinta uutta edustaneen ekspressionismin. Järeän tyylittelevästä ja voimakasvärisestä ekspressionismista tuli hänen tavaramerkkinsä. Kuvamaailman lisäksi Nolde loi mieleisensä elinympäristön ja rakennutti ikämiehenä oman ateljeetalon Seebülliin pohjoisimpaan Saksaan. Talon ympärille taiteilija suunnitteli uhkean kukkatarhan, josta muodostui hänen ja Ada-vaimon pienoisparatiisi ja silmäterä. Nolde hyödynsi kukkatarhan runsasta lajikirjoa ja väriloistoa eri vuodenaikoina myös maalaamissaan akvarelleissa.

Nolden taide ja kansallissosialistien perinteiseen näköisyyteen perustunut taidekäsitys ajautuivat 1930-luvulla vastatusten. Kansallissosialistien hallintokoneisto takavarikoi yli tuhat Nolden teosta Saksan museoista ja osa niistä päätyi esille kohua herättäneeseen Entartete Kunst -katselmukseen 1937. Kiertonäyttely esitteli modernistista, rappeutuneeksi luokiteltua ”epätaidetta” ja pyrkii tekemään sen naurunalaiseksi. Myöhemmin Nolden teokset kuitenkin poistettiin näyttelystä taiteilijan vetoomusten perusteella. Ristiriita huipentui, kun kansallissosialistit määräsivät Noldelle ammatinharjoituskiellon vuodesta 1941 alkaen. Samaan aikaan taiteilija oli puolueen jäsen, natsivallan vankkumaton kannattaja ja antisemiitti.

Ammatinharjoituskielto eväsi Noldelta mahdollisuuden esittää teoksiaan julkisesti mutta sotavuosien aikana Nolde ylsi silti teosmyynnillään saksalaistaiteilijoiden kärkeen. Taiteilija työskenteli syrjäisellä maaseudulla sijainneessa ateljeetalossaan maalaten 1930-luvun alusta 1950-luvulle kaikkiaan yli 1 300 akvarellia. Nämä Maalaamattomat kuvat ovat muodostuneet käsitteeksi Nolden tuotannossa ja näyttelyssä niistä nähdään lähes 60. Teknisesti akvarellit ovat suvereeneja ja kiteyttävät Nolden värikylläisen ilmaisun ja aihepiirin henkilö- ja fantasia-aiheista väkevän tunteenomaisesti elettyihin meri- ja maisemakuviin.

Nolden taidetta on nähty aiemmin Suomessa laajemmin vain 1958 ja 1972. Nyt nähtävä kokonaisuus pitää sisällään lähes sata öljymaalausta ja akvarellia 1900-luvun alkuvuosilta aina 1950-luvulle asti. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Seebüllissä toimivan Nolde Stiftungin kanssa ja se on esillä Suomessa ainoastaan Turussa.

Lisätiedot

vanhempi amanuenssi Christian Hoffmann
puh. (02) 2627 097
christian.hoffmann@turuntaidemuseo.fi

museonjohtaja Kari Immonen
puh. (02) 2627 099
kari.immonen@turuntaidemuseo.fi

www.turuntaidemuseo.fi
www.nolde-stiftung.de

 

Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2019