Esillä muualla

MINÄ: OMAKUVA AJASSA
27.5.–6.8.2017 Taidehalli

Taidehallin kesänäyttelyssä nähdään noin 160 kotimaista taiteilijaomakuvaa 1800-luvun lopulta uusimpaan nykytaiteeseen saakka. Teosten joukosta löytyy sekä realistisen tarkkoja jäljennöksiä, peilin nurkasta pilkistäviä silmiä että groteskeja roolileikkejä. Joukossa on myös fiktiivisiä henkilökuvia, joissa taiteilija tarkastelee laajempaa aihetta oman itsensä kautta. Turun taidemuseon kokoelmasta mukana on 16 omakuvaa mm. Elin Danielson-Gambogilta, Akseli Gallen-Kallelalta, Ismo Kajanderilta, Otto Mäkilältä, Vilho Lammelta ja Roi Vaaralta.

Lue lisää

UUDET NÄKYMÄT – VICTOR WESTERHOLM SAARISTOSSA
8.5. – 31.8.2017 Saaristokeskus Korpoström


Näyttely tuo yhteen saaristoteemaisia teoksia maisemamaalari Victor Westerholmilta (1860-1919) ja valikoiduilta nykytaiteilijoilta. Historia heijastuu sekä yhdistyy nykyajassa - teokset muodostavat kontrasteja, avaavat uusia näköaloja ja tarkoituksia sekä täydentävät toisiaan. Näyttelyssä on esillä teoksia niin yksityisistä kuin julkisistakin kokoelmista. Turun taidemuseo on lainannut näyttelyyn 27 kokoelmiinsa kuuluvaa Westerholmin maalausta, akvarellia ja piirustusta.

Lue lisää

PÄIVIÖ PYÖTTIÄLÄ - Itseoppinut surrealisti
2.12.2016 – 26.2.2017 Ars Nova


Aboa Vetus & Ars Novan tuottama näyttely on Päiviö Pyöttiälän (1924−2006) ensimmäinen retrospektiivinen museonäyttely. Näyttelyyn on koottu teoksia museoiden, julkisten laitosten sekä yksityishenkilöiden kokoelmista. Taiteilijan runsaasta tuotannosta on valittu yli 50 teosta 1940-luvun lopulta vuoteen 2004. Esillä on myös seitsemän Turun taidemuseon kokoelmaan kuuluvaa teosta: Omakuva (1962), Neljä boforia (1968), Ikkunat sivilisaatioon (1970), Veturimiesten vuosijuhlat (1974-75), Madonna (1976), Surusoitto arjalaiselle rodulle (1980) ja Generalissimus paratiisin portilla (2000-2004).

Lue lisää

SEURAT, SIGNAC, VAN GOGH - WAYS OF POINTILLISM
Albertina, Wien 16.9.2016-8.1.2017


Pointillismin 100 mestariteosta esittäytyvät Albertinassa ja mukana ovat myös Turun taidemuseon kaksi kaunista William Finchin työtä Maantie, Nieuport, (1890?) ja Kylätie Pohjanmeren rannikolla (1889).

This fascinating art movement is now the focus of a high-calibre exhibition at the Albertina, a presentation that completes the story of Modern Art with the significant chapter of Pointillism as its midwife: 100 selected masterpieces by the main representatives of this style, Seurat and Signac, as well as impressive paintings, watercolours, and drawings by modernist masters who were fascinated by this pointed technique—figures such as Van Gogh, Matisse, and Picasso—illustrate Pointillism’s breath-taking radiance and seminal impact.

Lue lisää

JAPONOMANIA POHJOISMAISESSA TAITEESSA 1875-1918
Ateneum 18.2.-15.5.2016


Taidemuseon yksi tunnetuimmista klassikoista, Akseli Gallen-Kallelan Sammon puolustus (1896) on lainassa kevään ajan Ateneumissa Japonomania-näyttelyssä. Japanin avautuminen 1860-luvulla herätti suuren kiinnostuksen Itä-Aasian kulttuuriin ja japanilaisen taiteen sekä esineistön keräilystä tuli varsinainen muoti-ilmiö. Tällä oli vahva vaikutus kuvataiteisiin, muotoiluun, käsitöihin ja muotiin. Itämainen taidekäsitys rantautui myös pohjoismaihin ja teki lähtemättömän vaikutuksen eri alojen taiteilijoihin.

Lue lisää

ISMO KAJANDER - ANARTISTI
Wäinö Aaltosen museo 23.10.2015–17.1.2016

Ismo Kajanderin retrospektiivi esittelee tämän suomalaisen käsitetaiteen pioneerin, taidemaalarin ja valokuvaajan taiteen eri puolia vuosien varrelta – Kajanderin ensimmäisestä, ristiriitaisen vastaanoton saaneesta näyttelystä v. 1964 tähän päivään asti. Esillä on muun muassa maalauksia, esinekoosteita ja installaatioita. Aiemmin Kiasmassa esillä ollutta näyttelyä on täydennetty nyt monilla uusilla teoksilla. Turussa voi nähdä aiempien mukana olleiden teosten lisäksi Turun taidemuseon kokoelmiin kuuluvan Ison Suukon (1993).

Lue lisää

Kiasma 17.4.-9.8.2015
Turun taidemuseon kokoelmiin kuuluvia Ismo Kajanderin teoksia on mukana Kiasmassa Ismo Kajanderin Anartisti -näyttelyssä. Tukholman muisto (2004), Omakuva (1957-1992), Dada-kaappi (1962), Big Kiss (1993) ja Merkkivaate (1994) ovat esillä 9.8.2015 asti.

Ismo Kajander (s. 1939) on taiteilija, valokuvaaja, kirjoittaja ja opettaja, jonka ura ulottuu seitsemälle vuosikymmenelle. Laajan retrospektiivisen näyttelyn pääosassa ovat esineteokset, joita Kajander luo arkisista valmismateriaaleista. Innoituksensa teokset saavat kirjallisuudesta, tieteestä ja taidehistoriasta. Pariisissa vietetty aika ja henkinen yhteys kaupungissa aiemmin toimineisiin dadaisteihin näkyvät Kajanderin taiteessa. Dadaisteilta ovat peräisin yhteiskunnallisesti virittynyt älyllinen leikittely ja vallitsevien taiteen sääntöjen hylkääminen. Näyttelyn nimi Anartisti viittaa Kajanderin toimintaan taiteen valtavirran ulkopuolella.

Lue lisää

LES CLEFS D'UNE PASSION (KEYS TO A PASSION)
Fondation Louis Vuitton 1.4.-6.6.2015


Taidemuseon kokoelmiin kuuluva Helene Schjerfbeckin Hopeataustainen omakuva (1915) jatkaa Euroopan kierrostaan ja on mukana 1.4. avautuvassa, modernismin kehityksen avaintöitä esittelevässä  Les Clefs d’une passion -näyttelyssä Fondation Louis Vuittonilla Pariisissa.

As the third phase of its inaugural programme, Fondation Louis Vuitton presents an important exhibition entitled Keys to a passion, which will be held from April 1 to July 6 2015. This exhibition gathers a select choice of major works which have been key to the development of modernity, and have changed the course of art history in the 20th century. It includes works from artists such as Mondrian, Malevich, Rothko, Delaunay, Léger, Picabia, Munch, Dix, Giacometti, Matisse, Kupka and Severini.

www.fondationlouisvuitton.fr

MARKIISITAR JA PARONI - Pohjoinen uusrokokoo
Serlachius-museo Gösta, Mänttä 24.1.–26.4.2015

Alkuperäistä rokokoota, uusrokokoota ja niiden moderneja tulkintoja yhdistelevä näyttely esittelee Ranskassa syntyneen leikkisän tyylin pohjoista ulottuvuutta. Pohjolassa uusrokokoon omaksuneiden taiteilijoiden Albert Edelfeltin, Gunnar Berndtsonin, Carl Larssonin ja Kristian Zahrtmannin teokset käyvät vuoropuhelua alkuperäisten rokokoon mestareiden: Antoine Watteaun, Alexander Roslinin ja Ulrica Paschin teosten kanssa. Rokokoon vaikutteista nykytaiteeseen kertovat ranskalaisen Emilie Mazeau-Langlaisin pahvista muotoilemat rokokoolipastot sekä Turun taidemuseon kokoelmiin kuuluvat Helena Hietasen peruukit, joiden innoittajana on ollut Ranskan kuningatar Marie Antoinette. Esillä Turun taidemuseon kokoelmasta on myös kolme Albert Edelfeltin Auroraseura-aiheista maalausta.

Lue lisää

POP ART DESIGN
EMMA - Espoon modernin taiteen museo 18.2.-10.5.2015


EMMAssa nähdään keväällä 2015 laaja pop-taidetta ja designia esittelevä näyttely Pop Art Design, joka tulee Vitra Design Museumista Weil am Rheinista, Saksasta. EMMAn tuotantona näyttelyyn liittyy suomalaista pop-taidetta sekä ajan muotoilua. Myös Turun taidemuseon kokoelmateoksia nähdään näyttelyssä. Lainassa näyttelyssä ovat: Harro Koskisen Sikaperhe, Esko Tirrosen Tyttö Roomasta, Paul Osipovin Taas solmioita II, Tom Wesselmanin Alaston,  Simo Heleniuksen Tyyny ja Matti Heleniuksen Keittiötaiteen kosmopoliitti.

Lue lisää

HELENE SCHJERFBECK
SCHIRN Kunsthalle Frankfurt 2.10.2014–11.1.2015

Taidemuseon kokoelmiin kuuluvat Helene Scherfbeckin Hopeataustainen omakuva (1915), Lukeva tyttö (1907) ja Wilhelm von Schwerinin kuolema (1886) matkaavat syksyllä Frankfurtiin, laajaan Helene Scherfbeckin taidetta esittelevään näyttelyyn, jonka SCHIRN Kunsthalle on tuottanut yhteistyössä Ateneumin kanssa. Näyttelyn 80 teosta on lainattu Ateneumin ja Turun taidemuseon lisäksi muista museo- ja yksityiskokoelmista. Hopeataustainen omakuva tullaan näkemään yhtenä näyttelyn pääkuvana ja se myös kaunistaa näyttelyyn liittyvän julkaisun Helene Schjerfbeck - Portraiture from Finnland kantta.

In the fall and winter of 2014, the SCHIRN will present the most important Finnish artist of the first half of the twentieth century – Helene Schjerfbeck (1862–1946) – in a solo exhibition. Schjerfbeck’s works bear witness to impressive intensity. While her painterly oeuvre attracts a great deal of attention in Scandinavia, she is largely unknown abroad. The exhibition will concentrate on aspects of motif repetition and the manner of employing visual sources that permeates Schjerfbeck’s entire body of work and comes to bear in realistically painted works of the end of the nineteenth century as well as those of her late phase characterized by an abstract and simplified formal language. Within this context, the striking self-portraits the artist produced from the 1880s until her death in 1946 play a pivotal role, as do the works in which she re-uses her own motifs or appropriates those she finds in prominent works by other artists such as El Greco or Hans Holbein. Organized in collaboration with the Ateneum, Finland’s national art museum, the show will assemble more than eighty works from that museum’s holdings as well as from numerous other public and private collections.

SCHIRN Kunsthalle www.schirn.de

HARRO
Reykjavikin taidemuseo 8.2.–18.5.2014

 Kuusitoista Turun taidemuseon kokoelmaan kuuluvaa "harroa" matkaavat Islantiin, Reykjavikin taidemuseoon helmikuun alussa avautuvaan Harro-näyttelyyn. Turun taidemuseon ja Reykjavikin taidemuseon yhteistyössä toteutettama näyttely keskittyy Harro Koskisen (s. 1945) pop-aikakauden tuotantoon ja esittelee lukuisia hänen tunnetuimmistaan teoksistaan vuosilta 1968–1972. Mukana ovat mm. ikoninen Sikaperhe sekä teoksia, jotka pohjautuvat Suomen lippuun ja yrityslogoihin. Turun taidemuseon lisäksi näyttelyn teokset tulevat Wäinö Aaltosen museon ja taiteilijan omista kokoelmista.

Harron taiteessaan käsittelemät teemat ovat hyvin ajankohtaisia talousromahduksesta toipuvassa Islannissa. Näyttelyn tavoitteena onkin sekä esitellä suomalaisen kuvataiteilijan tuotantoa islantilaisille että herättää keskustelua hänen taiteeseensa liittyvistä teemoista. Islanti on kohdannut kansallisen identiteettikriisin, jossa niin elämän arvot, -tavat, kuin globalisaatio ja ympäristökysymykset ovat nousseet keskeisiksi.

Yhteistyö Turun taidemuseon ja Reykjavikin taidemuseon välillä jatkuu islantilaisen pop-taiteilija Errón näyttelyllä, joka aukeaa Turun taidemuseossa syksyllä 2014.

Reykjavikin taidemuseo, Kjarvalsstašir 

AKSELI GALLEN-KALLELA
Musée d’Orsay, Pariisi 7.2.–6.5.2012 ja Museum Kunstpalast, Düsseldorf 2.6.–9.9.2012

 

Neljä Akseli Gallen-Kallelan teosta Turun taidemuseon kokoelmasta on lainassa 7.2.–6.5.2012 Pariisissa Musée d’Orsayn näyttelyssä Akseli Gallen-Kallela (1865–1931). Une passion finlandaise ja 2.6.–9.9.2012 Düsseldorfissa Museum Kunstpalastin näyttelyssä AKSELI GALLEN-KALLELA (1865–1931). Finland and the Modernist Spirit.

Näyttelyt esittelevät taiteilijan tuotannon esteettisesti kirkkaimman huipun. Kyseessä on laajin Gallen-Kallelan taiteen katselmus, joka on koskaan järjestetty Ranskassa tai Saksassa. Näyttely on toteutettu Helsingin taidemuseon, Pariisin Musée d’Orsayn ja Düsseldorfin Museum Kunstpalastin yhteistyönä.

Turun taidemuseon kokoelmasta lainattavat neljä Gallen-Kallelan merkkiteosta edustavat taiteilijan luomiskauden eri vaiheita. Sammon puolustus (1896), Akka ja kissa (1885), Pariisin bulevardi (1885) ja Ilvesluola (1908) ovat ulkomailla suurimman osan vuotta 2012 ja palaavat uudelleen nähtäväksi Turun taidemuseoon loppuvuodesta.

Lue "Gallen-Kallelan teokset Pariisissa kuin kotonaan"

Musée d’Orsay, 62, rue de Lille, 75343 Paris Cedex 07. www.musee-orsay.fr
Museum Kunstpalast, Kulturzentrum Ehrenhof, Ehrenhof 4-5, 40479 Düsseldorf. www.smkp.de

TAITEEN TURUILLA - kaksisataa vuotta Turun taidetta
Serlachius-museo Gösta, Mänttä 24.4.2010–2.1.2011


Taiteen turuilla - kaksisataa vuotta Turun taidetta vie suomalaisen kuvataide-elämän syntysijoille Turkuun ja luo katsauksen kaupungissa vaikuttaneisiin taiteilijoihin ja Turun taiteeseen romantiikasta nykypäivään.

Turun taide-elämä on juuriltaan vahvaa: Suomen taidekoulutus alkoi Turussa jo ennen 1850-luvun puoltaväliä. Turkulaiset taiteilijat ovat kautta historian hakeneet oppia myös ulkomailta, erityisesti Saksasta ja Ranskasta. Näyttelyssä nähdään harvemmin esillä olleita teoksia: maisema-aiheita, henkilö- ja muotokuvia, pieniä arjen kuvallisia tarinoita sekä taiteilijoiden omakuvia. Mukaan mahtuu myös muutama Turun kaupunkiaihe. Varhaisimmat näyttelyn teokset ovat romantiikan ajalta taiteilijoina Alexander Lauréus, Gustaf Wilhelm Finnberg ja Robert Wilhelm Ekman. Turun modernismi on hyvin edustettuna: suuntauksen uranuurtaja Edvin Lydén ja turkulaisen surrealismin johtohahmo Otto Mäkilä. Tämän päivän turkulaistaiteen tunnetuista nimistä esillä ovat mm. Kauko Lehtinen, Harro Koskinen, Ann Sundholm, Anna-Maija Aarras, Jan-Erik Andersson ja Teija Lehto. Näyttelyssä nähdään myös nuorten naistaiteilijoiden töitä esimerkiksi Annika Dahlstenilta ja Hanna Seppäseltä.

Pääosa teoksista on saatu lainaksi Turun taidemuseon kokoelmasta. Näyttelyn muut teokset tulevat Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omista kokoelmista, Taidesäätiö Meritan ja Fortumin Taidesäätiön kokoelmista sekä yksityisiltä taiteilijoilta.

Serlachius-museot, Joenniementie 47, Mänttä. Puh. 03 4886 800. www.serlachius.fi

KUVASSA KOTISEUTU Akka ja kissa sekä muita mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmista
Salon taidemuseo 15.5.–22.8.2010


Kuvassa kotiseutu luo laajakatseisen kuvan siitä miten suomalainen kuvataide ja maiseman kuvaaminen ovat vuosien mittaan muuttuneet – miten maisemamaalaus toimii ajankuvana, mitä se kertoo oman aikansa ideologioista sekä millainen on luonnontilaisen maiseman, maaseutumaiseman ja kaupunkimaiseman suhde. Teosten aiheet vaihtelevat luonnontilaisen ”aidon” luonnon kuvaamisesta viljeltyihin kulttuurimaisemiin ja urbaaneihin näkymiin, tyylit düsseldorfilaisen koulukunnan perillisistä aina modernismin abstraktioihin ja nykytaiteeseen. Näyttelyn vanhimmat teokset ovat 1800-luvulta, uusimmat tältä vuosituhannelta. Maalausten lisäksi esillä on maisema-aiheisia piirroksia, veistoksia ja grafiikkaa.

Näyttelyn tunnetuin teos on Akseli Gallen-Kallelan Salossa 1885 maalaama suomalaisen kuvataiteen kultakauden mestariteoksiin kuuluva Akka ja kissa. Maalauksen aiheena olleen lammasmummon Karoliina Lindströmin jälkeläisiä asuu Salossa vieläkin. Nyt tämä suomalaisen taiteen kantakuva palaa vuosien jälkeen Saloon, yhdessä 80 muun Turun taidemuseon kokoelmiin kuuluvan mestariteoksen kanssa. Akseli Gallen-Kallelan lisäksi näyttelyn taiteilijoita ovat mm. Kalle Eskola, Axel Haartman, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Unto Koistinen, Berndt Lindholm, Edwin Lydén, Ali Munsterhjelm, Tyko Sallinen, Ragnar Ungern ja Victor Westerholm.

Kuvassa kotiseutu on Salon taidemuseon ja Turun taidemuseon yhteistuotantoa. Se jatkaa Turun ja Salon välisen kulttuuriyhteistyön kehittämistä ja johtaa omalta osaltaan kohti Turun kulttuuripääkaupunkivuotta 2011, jolloin Salon ja Turun välillä on useita muitakin yhteistyöprojekteja.

Salon taidemuseo Veturitalli, Mariankatu 14, 24240 Salo. Puh. 02 7784 892. www.salontaidemuseo.fi 

HARRO! Suomalaisen poptaiteen klassikko
Kumu kunstimuuseum, Tallinna 2.10.2009–28.3.2010

Kumun taidemuseossa Tallinnassa esillä oleva Harro Koskisen näyttely Harro! Suomalaisen poptaiteen klassikko jatkaa Turun taidemuseon ja Viron valtion taidemuseon yhteistyötä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Koskisen teoksia nähdään Virossa, ja näyttely on osoittautunut erittäin suosituksi. Näyttelyn avasi Suomen suurlähettiläs Jaakko Kalela.

Näyttely esittelee Harro Koskisen (s. 1945) pop-aikakauden tuotantoa. Harro on tullut tunnetuksi yhteiskuntakriittisestä taiteestaan. Hänen tähtäimessään on ollut porvarillisen arvomaailman pyhä kolminaisuus: koti, uskonto ja isänmaa. Harron teokset heijastavat erinomaisesti 1960–1970-kuvun yhteiskunnallista muutosta, jolle oli leimallista vanhempiensa sukupolven arvostukset hylänneen nuorison esiinmarssi. Vaikka teosten sanoma on vakava ja harkittu, Harrolle ominaiseen tapaan mukana on myös huumoria ja visuaalista ilottelua.

Näyttelyssä on mukana kaikki Harron suomalaisen pop-taiteen klassi-koiksi muodostuneet teokset. Näyttelyn teokset, joita oli esillä n. 60, on valinnut amanuenssi Mia Haltia yhdessä Harro Koskisen kanssa. Projektia tuki Suomen Näyttelyvaihtokeskus FRAME.

Kumu Art Museum, Weizenbergi 34 / Valge 1, 10127 Tallinn. www.ekm.ee

SUOMEN TAITEEN KULTAKAUSI Mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmasta
Kumun taidemuseo, Tallinna 28.3.–8.6.2008


Turun taidemuseon kokoelman helmiä esittelevä näyttely on ensimmäinen laaja Suomen taiteen kultakauden katselmus Virossa. Näyttelyn tarkoituksena on luoda kokonaiskuva suomalaisesta 1800–1900-luvun vaihteen taiteesta, jolloin suuri paino annetaan kansallisromanttiselle maisemataiteelle ja kansankuvaukselle sekä symbolismille. Akseli Gallen-Kallelan ja Helene Schjerfbeckin töiden ohella näyttely esittelee mm. Elin Danielson-Gambogin, Albert Edelfeltin, Magnus Enckellin, Pekka Halosen, Hugo Simbergin ja Victor Westerholmin keskeisiä teoksia. Näyttelyn ovat kuratoineet kuraattori Tiina Abel Kumun taidemuseosta sekä amanuenssit Christian Hoffmann ja Mia Haltia Turun taidemuseosta. Näyttelyyn liittyy julkaisu, joka esittelee Suomen taiteen kultakautta ilmiönä, Turun taidemuseon kultakauden kokoelman luonnetta ja tämän kokoelman tunnetuimpien teosten taustoja.

Turun taidemuseon historiallisesti arvokkaan kokoelman ytimen muodostavat Suomen taiteen kultakauden teokset 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Moni jo klassikoksi muodostunut teos on hankittu museoon jo valmistumisaikanaan. Keskeisten taiteilijoiden, kuten Gallen-Kallelan ja Schjerfbeckin, teoksia on hankittu useita, mikä mahdollistaa sen, että taiteellisesta urasta voidaan luoda kokonaisnäkemys. Kultakauden naistaiteilijat ovat myös hyvin edustettuina kokoelmassa.

Suomen ja Viron läheisten kulttuurisuhteiden vuoksi suomalaista taidetta tunnetaan Virossa jo ennestään melko hyvin, mutta kiinnostus on koko ajan kasvamassa. Maiden historiasta voidaan löytää yhtäläisyyksiä, joiden ansiosta esim. suomalaisen kansallisromanttisen taiteen taustoja ja pyrkimyksiä ymmärretään Virossa hyvin. Myös kiinnostavia eroja voidaan havaita. Kun suomalaiset taiteilijat 1800-luvun lopulla suuntasivat tiensä Pariisiin jatko-opintoihin, kuului virolainen taide-elämä vielä voimakkaasti saksalaisen vaikutuksen piiriin. Naistaiteilijoiden asema on Suomessa ollut verraten hyvä, sillä taidekoulutus on ollut avointa kaikille ja naisten osuus oppilaista on jo varhain ollut korkea. Viron taidehistoriassa naistaiteilija on ollut poikkeus, joten tältäkin osin Turun taidemuseon kokoelma herättää kiinnostusta.

Näyttely on osa Kumun taidemuseon, Malmön taidemuseon ja Turun taidemuseon Museums in Motion -yhteisprojektia. Museums in Motion on rahoitettu Euroopan komission tuella. www.museumsinmotion.net

Kumu Art Museum, Weizenbergi 34 / Valge 1, 10127 Tallinn. www.ekm.ee 

Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014