Jäljillä
Turun Taidegraafikoiden 75-vuotisjuhlanäyttely
19.9.2008–25.1.2009

Turun Taidegraafikoiden 75-vuotisjuhlanäyttely Jäljillä sopii erityisen hyvin Turun taidemuseoon, sillä turkulaisen taidegrafiikan vahva perinne on hyvin edustettuna museon kokoelmassa.
Vastikään kokoelma sai merkittävän lisäyksen turkulaista grafiikkaa, sillä taidegraafikko Antti Niemisen (1924-2007) perikunta lahjoitti museolle 40 taiteilijan teosta, joiden joukossa oli useita puupiirroksia. Läheinen suhde taidegrafiikkaan on tullut esiin myös museon näyttelytoiminnassa. Vuosien varrella Turun taidemuseossa on järjestetty kymmeniä Turun Taidegraafikoiden yhteisnäyttelyitä. Yleisö on saanut nauttia monen maamme eturivin taidegraafikon teoksista sekä kansainvälisistä grafiikan näyttelyistä. Taidegrafiikkaan keskittyvät yhteisnäyttelyt ovat antaneet yleisölle mutta myös taiteilijoille itselleen mahdollisuuden tutustua grafiikkaan ja sen tekijöihin.

Juhlanäyttelyä valmistellessaan Turun Taidegraafikot ovat perehtyneet Turun taidemuseon kokoelmassa oleviin teoksiin ja siinä edustettuina oleviin taiteilijoihin sekä museorakennukseen. Näyttely Jäljillä esittelee laajasti turkulaista nykygrafiikkaa. Näyttelyyn valittiin kaksitoista taiteilijaa, joiden teoskokonaisuudet kertovat siitä perinnöstä ja innoituksesta, jonka Turun taidemuseo ja Turku kaupunkina on tarjonnut alueen taiteilijakunnalle. Jäljillä heijastaa kiinnostavasti taidegrafiikan nykytilaa. Perinteisten tekniikoiden rinnalla graafikot käyttävät uusia menetelmiä "jälkien" tekemiseen. Eri tekniikoita yhdistellään sujuvasti ja videoteokset toteuttavat luonnollisen tuntuisesti grafiikan tekemisen henkeä. Taidegrafiikan menetelmät ovat monipuolisia. Taidon ja pitkäjänteisyyden lisäksi vaaditaan usein myös voimaa. Jokainen vedos on ainutlaatuinen, vaikka teoksessa on yhtä aikaa läsnä tietous monistettavuudesta.

Näyttelyssä ovat mukana Annika Dahlsten, Matti Helenius, Hannu Hämäläinen, Juha Joro, Sirkku Ketola, Heli Kurunsaari, Markus Lampinen, Teija Lehto, Laura Miettinen, Marita Mikkonen, Marjatta Nuoreva ja Nea Silavuori. Näyttelyn ovat kuratoineet Turun taidemuseon johtaja Kari Immonen ja museon amanuenssi Jenny Nybom.

Lue graafikoiden vastaukset 10 kysymykseen:

Heli Kurunsaari, Merjatta Nuoreva, Teija Lehto, Nea Siltavuori, Annika Dahlsten, Juha Joro, Matti Helenius ja Sirkku Ketola.

Heli Kurunsaari


1. Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
Uusi työ voi saada alkusysäyksen vaikkapa arkielämän sattumuksesta, maailman tapahtumista, sanomalehtikuvan sommittelusta, teoksen nimeksi soveltuvasta sanaleikistä jne. Yritän merkitä muistiin ja luonnostella vastaantulevia ajatuksia ja ideoita, revin lehdistä kuvia ja kerään muuta inspiroivaa materiaalia. Jokaisesta työstä on olemassa luonnos, useimmiten pelkkä suttuinen hahmotelma, jonka varassa lähden vanerilaatan kimppuun. Laitan työn alkuun ja hyvin nopeasti kuva lähtee omille poluilleen ja minun on päästettävä irti alkuperäisideastani ja seurattava kuvan kehittymistä. Usein vaikeinta on osata lopettaa työstäminen ajoissa.

2. Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?

Tämä näyttely antoi jälleen hyvän syyn jatkaa henkilöaiheiden parissa. Olen aina kuvannut ihmistä ja nimenomaan kasvoja. Lähtökohtani oli ”Henkilöaiheita Turun taidemuseon kokoelmien mukaan”. Pääsin valitsemaan kiinnostavia hahmoja ja muokkaamaan omanlaistani koostetta kokoelman tyypeistä.

3. Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?
Olen ihmisen kuvaaja. Ihmissuhteet, perhe, juuret, historia, psykologia yms. kiinnostaa ja jokaisella katsojalla on omakohtaista tarttumapintaa näihin aiheisiin. Mietintää ja pohdintaa siitä miksi ja miten minusta tuli minä tai sinusta sinä.

4.  Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?
Ihmishahmot ovat olleet pääosissa kautta tuotantoni. Tällä kertaa lähtökohta oli vähemmän henki-lökohtainen kuin normaalisti, mikä olikin oikein vapauttavaa. Teokseni saavat muotonsa työskentelyprosessin aikana.

5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Puupiirrostekniikalla. Yhden laatan puupiirroksessa kaikki värit vedostetaan samalta laatalta lukuisina painokertoina.

6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?

Työskentelen pääasiassa puupiirtäjänä. Hyäryllistä ryhmän (Jouko Korkeasaari, Sari Koski-Vähälä, Harri Lukkari) projekteissa käytämme myös kaikenlaisia muita sekalaisia tekniikoita kuten valokuvaus, installaatiot, piirustus yms.

7. Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?
Olen valinnut itseäni kiinnostavia tyyppejä ja hahmoja Turun taidemuseon kokoelmista ja miettinyt laajemmin niitä valintoja joita taiteilija aina joutuu tekemään aiheissaan. Miksi ja miten jokin asia valikoituu teoksen kohteeksi tai aiheeksi, ja miten joku toinen myöhemmin valitsee kyseisen teoksen kokoelmiinsa tai tutkimustyönsä kohteeksi, jäljentää sen tai kommentoi sitä omassa teok-sessaan(esim. taiteilija valitsee mallikseen tyttärensä, valokuvaaja kuvaa teoksen, jonka pohjalta seuraavan taiteilijapolven puupiirtäjä tekee työstä oman versionsa, jonka joku valokuvaaja jälleen tallentaa ja niin edelleen. Tällainen ketju voi olla loputon ja muuttaa muotoaan niin ettei sen seuraaminen ole kenellekään mahdollista). Näyttelyn teoksia työstäessäni olen miettinyt myös kahdeksaa Turussa asumaani vuotta, jotka olivat hyvin keskeisiä ja suuntaa-antavia vuosia koko elämäni kannalta.

8. Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?
Useimmiten en pidä ulkoapäin annetuista näyttelynaiheista tai teemoista, mutta ihme kyllä innostuin kovasti kyseisen näyttelyn antamasta mahdollisuudesta. Idean teoksiini sain ”paikanpäällä” Turun taidemuseon kahvilassa, selaillessani museon julkaisuja. Tämän näyttelyprojektin myötä olen myös aikaisempaa paremmin tutustunut Turun taidemuseon historiaan ja kokoelmiin. Olen iloinen että saan olla mukana tässä näyttelyssä ”ulkoturkulaisena turuntaidegraafikkona”.

9. Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?
Kuvataide kaiken kaikkiaan, maalaus, kuvanveisto, valokuvaus. Pyrin seuraamaan kuvataidekenttää parhaani mukaan. Muista taiteen lajeista nykykirjallisuus ja elokuvat, nykytanssi kiinnostaa vaikka sitä pääsen harvoin näkemään.

10. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Jatkan työskentelyäni eteenpäin. Syksyllä 2008 olen tämän näyttelyn lisäksi mukana kolmen puu-piirtäjän yhteisnäyttelyssä (Tuija Arminen, Minna Sarvanne) Mäntän Pekilotehtaalla sekä Hyärylli-sen kanssa Helsinki Biennaalissa Designmuseossa. Ja vuonna 2009 sama puupiirtäjäryhmä pitää näyttelyn Galleria Amassa Helsingissä ja Hyäryllistä on mukana Oulun taidemuseon näyttelyssä.

 

Marjatta Nuoreva


1. Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
Tarkkailen jatkuvasti ympäristöäni, sen valoja ja varjoja, värejä, muotoja, yhtä luonnollisesti kuin hengitän. Äkkiä jokin välähtää esiin erityisen kiinnostavana. Alkaa intensiivinen vuoropuhelu kohteen ja tajuntani kesken. Tajunta toimii kuin suodatin tai peili, joka valikoi kohteesta tarvitsemansa elementit. Käsi hahmottelee kolmiulotteisesta kohteesta kuparin pintaan kuvan, ensin pehmeällä liidulla. Kun sommittelu on kohdallaan peilistä katsottuna, vedos on laatan peilikuva, tartun piikkiin. Minua kiehtoo vastus, jonka tunnen piikin viiltäessä kuparin pintaa: kevyt käsi jättää hennon jäljen, voimakas auraa syvän uran, joka kerää paljon painoväriä ja näkyy vedoksessa mehevänä. Koko työprosessin ajan tarkkailen kohdetta ja poimin siitä kuvani tarvitsemat valot, varjot, muodot.

2. Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?

Aiheet ovat Saaristomereltä. Minua kiehtovat sen elementit: kallio, kivet ja hiekka, joille jääkausi on antanut muodon, vesi, jota voi purjehtia maailman kaikille merille, puut, kasvit ja eläimet, jotka elävät ympäristönsä ehdoilla. Ja valo!

3. Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?
Lapsena astelin paljain jaloin auringon lämmittämällä sileällä kallioluodolla…
 
4. Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?

Koulutytöstä lähtien olen piirrellyt kalliota, kiviä ja rannan puita ja palannut yhä uudelleen niiden ääreen.

5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Kuivaneulatekniikalla.

6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?
Kuivaneula ja mezzotinto ovat vuosien mittaan olleet keskeisimmät tekniikkani. Niiden kieli on minulle läheisin.

7. Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?

Ilmaisuun.

8. Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?
Kun tätä näyttelyä varten syvennyin uudesta näkökulmasta Turun taidemuseon kokoelmiin, haltioiduin erityisesti Victor Westerholmin teoksista. Tajusin, että ne ovat varmasti vaikuttaneet omaan ilmaisuuni. Kun nuorena kävin Turun taidemuseossa, näin hänen maalauksiaan, ja ihailin varsinkin Ahvenanmaa -teoksen laajaa kallionäkymää. Hänelle on ominaista rauhallinen ja luonnollinen sommittelu, aihepiirinä useimmiten luonto: kalliot, puut, vesi, pilvet. Valo on keskeisen tärkeä, usein vastavalo.

9. Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?
Musiikki ja kirjallisuus.

10. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Jatkan harjoituksia.

 

Nea Silavuori


1. Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?

Ideat teoksiini syntyvät melko nopeasti, jos vaikka näen jonkun mielenkiintoisen kuvan tai tapahtuman. Lopullinen teos poikkeaa usein paljonkin alkuperäisestä ideasta. Ajatustyöstä kun lähtee konkreettiseen teoksen tekemiseen, idea jalostuu ja kehittyy. Aloittaessa ei voi vielä tietää lopputulosta.

2. Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?
Teokseni liittyvät Turun taidemuseon kokoelmiin ja nimenomaan yhteen työhön, joka herätti mi-nussa ajatuksia nykypäivän maailmasta ja ihmisistä.

3. Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?

Minulle aiheet joita työstän ovat aina tärkeitä, muuten en haluaisi niiden parissa työskennellä.

4. Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?

En ole.

5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Akvarellimonotypialla ja sekatekniikalla.

6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?
Kyllä se on melko tyypillinen.

7. Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?
Yhtenäiseen kokonaisuuteen.

8. Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?
Se merkitsee paljon. Tuntuu hyvältä kun tulee valituksi mukaan johonkin näyttelyyn ja saa töitään esille.

9. Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?
Musiikki on tärkeä osa elämääni vaikkakin vain kuuntelumielessä. Musiikin vaikutus on voimakas ja universaali.

10. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Olen huono suunnittelemaan tulevaisuutta enkä oikeastaan edes halua sitä tehdä. Katson mitä maailma eteeni tuo ja sen mukaan mennään.

 

Teija Lehto


1. Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
Yleensä joku teema nousee itsestään esille ja sitä alkaa pyöritellä päässään. Etsii näkökulmia ja vivahteita. Usein teema on hyvinkin omakohtainen ja sitä tarkastelee oman elämänsä problematiikan läpi.

2. Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?
Ne liittyvät ruokaan, syömiseen tai keittiömiljööseen yleisemmin.

3. Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?

Minua kiehtoo teeman jokapäiväisyys. Ja se että aihe on toisaalta laajennettavissa monelle muullekin tasolle.

4. Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?
Olen, vuonna 2005 tein ensimmäisiä tiskiaiheisia töitä.

5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Puupiirroksina.

6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?
Kyllä, puupiirros on ollut omimpana tekniikkanani kymmenen vuotta.

7. Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?
Luomaan jonkinlaista kokonaisuutta.

8. Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?

Paljon. On hienoa olla mukana TTG:n juhlanäyttelyssä ja on erityisen hienoa päästä töineen esille Turun taidemuseoon.

9. Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?

Kuvataide kaikkineen, lisäksi luen melko paljon.

10. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Haluan jatkaa kuvientekemistä, kehittyä ja löytää uutta.

 

Annika Dahlsten


1. Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
Yleensä luen kaikenlaista, mitä aiheesta käsiini saan. Ehkä omasta yliopisto-opiskelustanikin johtuen hahmotan asioita tekstin kautta, kerään materiaalia ja analysoin sitä. Kuvaideat kumpuvat luetusta ja koetusta. Pallottelen aiheita ja teemoja tosi pitkään, usein ihan viime tippaan. Aloitan aina valtavalla materiaalimäärällä ja sitten poistan ja tiivistän ja usein lopputuloksesta on mahdoton päätellä, mitä kaikkea matkan varrella on ollut mukana. Varsinainen käytännöllinen työ, vedostus, on minulle nopea prosessi. Tosin lempitekniikkani, kivilitografian ansiosta, saatan vielä tehdä viimehetken muutoksia vielä vedostaessa. Kivi kun sallii sen.

2. Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?

Tutustuessani taidemuseon kokoelmiin mielenkiintoni herättivät anonyymit teokset, eli työt joiden tekijää ei syystä tai toisesta tunneta. Anonyymit teokset haastavat mielestäni kiinnostavalla tavalla taiteen arvotuksen. Tekijättömiä teoksiahan ei perinteisessä mielessä pidetä yhtä arvokkaina kuin teoksia, joiden tekijä tunnetaan.

Toinen museon kokoelmien suosikkikohteeni on Elin Danielsson-Gambogin puolison Raffaello Gambogin maalaus, tai pikemminkin keskiosa maalauksesta Hullut / Luostarin hoidokki (1906). Tarina teoksen päätymisestä museolle ja vihdoin esille on kutkuttava, mutta teos puhuttelee minua erityisesti aiheeltaan.

Näyttelyyn "Jäljillä" yhdistin nämä kaksi mielenkiintoni kohdetta ja valitsin omaksi aiheekseni hysterian. Hysteriasta tuli 1800-luvulla jonkinlainen naisten muotitauti, jonka avulla selitettiin erilaisia,naissukupuoleen liitettäviä sairauksia, kuten anoreksiaa, hermoheikkoutta, epilepsiaa, erilaisia psyykkisiä ongelmia. Hysterian avulla naisruumista voitiin kontrolloida ja eristää. Samalla hysterian avulla luotiin sirkusmaisia näytöksiä ja hoitokeksintöjä. Liitän hysterian arvottomuuteen, tekijättömyyteen. Hysteriapotilaat menettivät identiteettinsä ja saivat tilalle uuden, performatiivisen "hullun" minuuden, jota dokumentoitiin pornografisin valokuvin anonyymeinä esimerkkeinä taudinkuvasta.

3. Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?

Hysteria liitetään sanana 1800-luvulle, mutta yhä edelleen naisruumis koetaan kulttuurissamme jonkinlaisena kontrollin ja vallankäytön paikkana. Naiseuden esittämisen rajat ovat edelleen hyvin säädeltyjä ja normatiivisia. Kärjistäen; kureliivit ovat vaihtuneet silikoniin, ja ruumiin medikalisaatio on osin pidemmälle vietyä kuin aiemmin.

4. Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?
Olen työskennellyt jo kauan läsnäolon ja poissaolon teemojen parissa sekä muistamisen, ruumiin muistin kysymysten parissa. Hysteria aiheena on ikään kuin jatkumoa pohdinnoilleni sukupuolesta ja vallasta.

5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Näyttelykokonaisuudessani on installaatio, johon liittyy serigrafiaa, muutama litografiavedos ja piirrosanimaatio.

6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?
Muut ovat minulle ennestään tuttuja välineitä, mutta animaatio on ihan uusi kokemus.

7. Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?
Olen vieraillut museolla toistuvasti. Haen teoksilleni ilmiasua, joka parhaiten istuisi niille määrättyyn tilaan. Tilan kokeminen on omassa teoksessani isossa roolissa ja pyrin hahmottamaan tilaa ihan fyysisten mittojen avulla. Ja tekemällä pienoismalleja.

8. Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?

Pidän tätä näyttelyä tosi hienona kokemuksena. Aihe kiinnostaa minua valtavasti ja museo tarjoaa sille juuri oikeat puitteet. Pidän Turun taidemuseota jonkinlaisen kotimuseonani, paikkana, jonne on aina turvallista ja mukavaa mennä. Siksikin olen innoissani tulevasta näyttelystä.

9. Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?
Olen kirjallisuuden opiskelija, joten kirjallisuus ilman muuta. Esittävät taiteet, performanssi, teatteri ja tanssiteatteri kiinnostavat. Niissä välitön kontakti yleisöön ja fyysisyys on jotenkin kiehtovaa. Tä-nä kesänä opettelen soittamaan rumpuja, mikä on ihan uusi juttu.

10. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Lähteä Afrikkaan.

 

Juha Joro


1. Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
Usein teosidea perustuu johonkin henkilökohtaiseen muistumaan. Työskentely on monesti kerroksellista, vuoropuhelua valmistuvan teoksen kanssa. Työtä aloittaessa valmista kuvaa lopputuloksesta ei välttämättä ole, mielikuva kylläkin.

2. Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?
Ottamiini valokuviin museorakennuksen yksityiskohdista, varhaisimmat kuvat vuodelta 1984 jolloin olin vuoden töissä museossa.

3. Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?
Kuviin sisältyy henkilökohtaisia tuntoja museorakennuksesta merkityksellisenä paikkana ja tutkiskeleviin hetkiin museon monen vaikuttavan teoksen äärellä.

4. Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?
Olen kauan eri menetelmin työstänyt aiheita, jotka liittyvät ajan kulkuun, historiaan. Museorakennus-teema tuntui nyt sopivalta ajatellen näyttelymme teemaa jäljillä.

5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Olen ottanut digitaalisesta kuvasta mustevedoksia japaninpaperille, jotka olen kiinnittänyt kiven pintaan ja jatkanut työstämistä siten että myös kiven pintarakenne korostuu pintastruktuurina kuvassa.

6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?

Valokuvapohjaista grafiikkaa olen tehnyt useamman viime vuoden ajan hiilipiirustuksen sekä taiteilijakirjojen ohella.

7. Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?
Olen pyrkinyt tekemään eheän kokonaisuuden, joka palvelisi mahdollisimman hyvin teosideaani.

8. Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?
Ammatillisessa mielessä museonäyttelyt ovat foorumina aina tärkeitä esiintymisiä ja lisäksi työt ovat suuren yleisön nähtävillä ilman kaupallisia lähtökohtia. Myös mukanaolo Turun Taidegraafikkojen juhlanäyttelyssä on merkityksellistä.

9. Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?

Musiikki, kirjallisuus ja elokuvataide. Musiikilla on stimuloiva vaikutus esim. työskennellessä. Kirjallisuus ja elokuvataide tuovat joskus uusia visuaalisia sekä temaattisia ideoita työskentelyyni.

10. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Jatkan työskentelyä valokuvaan perustuvien ideoitten kanssa ja tutkin menetelmiä, joilla valokuvapohjaista materiaalia muokataan ja tuotetaan, esim. taidegrafiikan valotustekniikoita sekä myös itse valokuvia. Huomattavan paljon aikaa kuluu myös taidegrafiikan, digitaalivalokuvauksen ja -kuvankäsittelyn opetustyössä sekä järjestötehtävissä Turun Taidegraafikkojen puheenjohtajana.

 

Matti Helenius


1. Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?

Perusajatus voi syntyä ihan mistä vaan. Alkuvaiheessa suunnittelen usein kolmen kuvan sarjaa. Laattojen valmistusvaiheessa ja työvedoksia ottaessa aihe alkaa rönsyillä ja lopputuloksena on yleensä laajempi kokonaisuus. Käytän myös samoja painolaattoja eri teoksissa. Painokertoja on monia. Kaikki teokset ovat uniikkeja.
 
2. Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?
Teosten lähtökohtina ovat Harro Koskisen ja Jim Dinen teokset.

3. Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?
Ne ovat kunnianosoitus kahdelle arvostamalleni taiteilijalle jotka ovat vaikuttaneet voimakkaasti tekemiseeni.
 
4. Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?
Noin neljä kuukautta.
 
5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Collagrafia ja telaus.
 
6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?
Tekniikka on tällä hetkellä tyypillinen.
 
7. Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?

Olen keskittynyt tähtäämään suoraan sydämeen.

8. Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?

Annan suuren arvon sille, että saan olla mukana.

 

Sirkku Ketola


1. Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
Tarkastelen elämää ja kysyn kysymyksiä. Teokset syntyvät halusta pysähtyä havaintoon - löytöön, jonka tunnelman ytimen pyrin työni kautta saavuttamaan. Halu ja vire ovat alku. Työn edetessä etsin teosta kunnes se tuntuu oikealta. Joskus saavutettu ilmiasu on minulle ennestään tuttu, joskus vain kokeilu tai uuden tuttavuuden alku. Tulevat teokset jatkavat löytöjen tietä.

2. Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?
Kysymyksiin hyvästä elämästä, ihmisen suhteesta luontoon ja itseensä.

3. Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?

Hyvän elämän vuoksi.

4. Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?
Luullakseni aina. Näkökulma on tosin vaihdellut, ja ilmiasu.

5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Serigrafialla ja liikkuvalla kuvalla.

6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?
Serigrafiaa olen käyttänyt paljon ja video on välttämätön tähän teokseen. Yleisesti ottaen en ole, ainakaan tietoisesti, ollut kovinkaan tekniikkauskollinen. Vire määrittelee tekniikan, joka tosin kumpuaa minusta ja omista visuaalisista mieltymyksistäni.

7. Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?
Seuraamaan oikeaa tunnelmaa tilan asettamalla arvokkuudella.

8. Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?
Paljon. Se on tuttu ja ensimmäinen taidemuseoni, jossa olen koskaan vieraillut. Kävin kouluni mu-seon naapurissa. Akka ja kissa ja monet muut ovat ystäviäni.

9. Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?
Musiikki ja kirjallisuus. Olen kasvanut niihin kiinni.

10. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Kulkea eteenpäin ja pysähdellä tarpeen mukaan.



Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014