Turhan Tärkeys
Turun Taiteilijaseura 85 vuotta
5.6.–6.9.2009
Turun Taiteilijaseuran 85-vuotisjuhlavuoden kunniaksi yhdistyksen jäsenet esittäytyvät Turun taidemuseossa. Turhan Tärkeys -näyttelyssä ovat mukana Erika Adamsson, Heini Aho, Aaron Hiltunen, Jorma Hyttinen, Ilona Niemi, Sandra Nyberg, Merja Pitkänen, Hanna Seppänen ja Sirpa Särkijärvi.
Näyttely on erinomainen katsaus siihen, minkälaista taidetta Turun alueella tehdään juuri nyt. Nykytaiteen eri tekniikat ovat edustettuina näyttelyssä monipuolisesti ja kullakin näyttelyn taiteilijalla on oma persoonallinen otteensa.

Näyttelyn nimellä Turhan Tärkeys Turun Taiteilijaseura haluaa herättää keskustelua turhan tärkeydestä. Mitä tärkeää on turhassa ja miten turha määritellään? Nimi on moniselitteinen, provosoiva ja ironisoivakin. Sanapari ”turhan tärkeys” tarjotaankin keskustelunavaukseksi, jonka katsoja voi joko hylätä tai hyväksyä. Turhan tärkeyttä voi pohtia yksittäisen ihmisen näkökulmasta, mutta sitä voi tarkastella myös suhteessa koko kulttuurielämään. Aikana, jona taloustieteen sanasto ja lainalaisuudet tunkeutuvat kai-kille elämänalueille, on hyvä kysyä: mikä lopulta on tärkeää? Onko kulttuurityökin vain koriste, josta luovutaan ensimmäiseksi, kun ankeat ajat koittavat?

Turun taidemuseon ja Turun Taiteilijaseuran yhteistyö on eri muodoissa jatkunut seuran perustamisesta lähtien. Seuran ensimmäinen vuosinäyttely järjestettiin Turun taidemuseossa jo 1924, ja näin jatkettiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta aina 1960-luvulle saakka, jolloin seura sai omat näyttelytilat. Vuosinäyttelyperinne on edelleen tärkeä osa Turun Taiteilijaseuran toimintaa. Tänä vuonna vuosinäyttely järjestetään poikkeuksellisesti Uudessakaupungissa Ars Aarraksessa, jossa Muovista kristallia -näyttely aukeaa yleisölle 4.6. Tarjoamalla näyttelytilat ja tuottamalla 85-vuotisjuhlanäyttelyn Turun taidemuseo haluaa paitsi tuoda esiin turkulaisen kuvataiteen elinvoimaisuuden myös tukea paikallista taide-elämää. Turhan Tärkeys -näyttelyä edelsi avoin haku, joka oli mahdollista kaikille seuran jäsenille. Näyttelyn on kuratoinut Turun taidemuseon amanuenssi Mia Haltia.

Turhan Tärkeys -näyttelyn erikoisopastus su 7.6. klo 13
Turhan Tärkeys -näyttelyn taiteilijoita on mukana yleisöopastuksella.

www.turuntaiteilijaseura.fi


Teksti: Riitta Liede

Taide auttaa näkemään selkeämmin


Samalla kun nykytaidetta tuotteistetaan kaupallisten mekanismien ehdoilla, korostuu  myös taiteen sisäinen merkitys. Mutta ne kohtaavat toisensa vain harvoin.

Suuri osa nykytaiteesta ei edes voi käydä kaupaksi. Taidesosiologi Erkki Seväsen mielestä monet nykytaiteen mielenkiintoisimmista ilmiöistä ovatkin ei-materiaalisia ja ne edustavat esimerkiksi käsite- tai yhteisötaidetta.
Vastakohta tuotteistamiselle syntyy usein myös silloin, kun taiteilija työskentelee intuition ja kokemuksen varassa, ilmaisee sisimpäänsä eikä pyri laskelmoidusti saavuttamaan menestystä markkinoilla.
- Markkinoituminen on uusin ja näkyvin ilmiö taiteessa, mutta globaalit taidemarkkinat eivät vielä tee taiteesta hyvää.

Taidemarkkinat ohjaavat
Markkinakehitys ohjaa hänen mielestään taidetta maneeristumiseen, pinnallistumiseen, kliseemäisyyteen ja sisällön vaatimattomuuteen, vaikka tuotokset olisivatkin teknisesti tyylikkäitä. Ääriesimerkkejä tästä kehityssuunnasta ovat Damien Hirstin ja Jeff Koonsin tapaiset kansainvälisen taidemaailman megatähdet.
- Onneksi meillä valtiovalta tukee myös sitä toisenlaista taidetta!
Kyse on ennen kaikkea siitä, kuinka paljon taiteilija joutuu tekemään kompromisseja ulkoisten paineiden ja omien visioidensa välillä. Jos taidekoulutus sisäistää tuotteistamisen ja ajaa taiteilijoita siihen, muita vaihtoehtoja on vaikea enää nähdä.
- Jos taiteilijat ajetaan markkinatalouden armoille, se tuottaa kuplailmiöitä, jolla ei ole enää ihmisille tuollaista arvokasta annettavaa. Markkinataiteessa on olemassa tämä vaara. Jotkut rajat täytyy asettaa.

Lisää henkistä joustavuutta

Seväsen mukaan taiteen tehtäviä ajateltaessa pitäisi ottaa huomioon länsimaisen yhteiskunnan pitkäaikainen kehitys, jonka kuluessa maallistuminen on voimistunut ja uskonto menettänyt merkitystään. Uskonnon kosminen ja metafyysinen merkitys auttoi ihmisiä jäsentämään itsensä osaksi universumia.
- Uskonnon aseman rapautuminen jätti sitten jälkeensä henkisen tai eksistentiaalisen tyhjiön, jota taide ja filosofia ovat osaltaan pyrkineet täyttämään.
Sevänen itse alkoi harrastaa kuvataidetta, kirjallisuutta ja filosofiaa juuri tästä syystä.
- Kyse on mielekkyys-kokemuksesta. Jos ei olisi taidetta ja humanistista filosofiaa, me olisimme tuuliajolla maailmassa.
Taide lisää meidän elämäntaitoamme ja itsetuntemustamme. Se lisää ihmisen taitoja pohtia erilaisia tilanteita ja analysoida itseään, maailmaa sekä muita ihmisiä. Taide auttaa näkemään selkeämmin. Usein taiteen avulla ihminen voi myös jäsentää omaa tilaansa ja asemaansa elämässä eli sitä, “missä hän menee tällä hetkellä”.

- Emme me pelkästään projisoi itseämme taiteessa, vaan suhde on parhaimmillaan kaksisuuntainen. Taide myös muuttaa meitä ja meidän näkemyksiämme. Joudumme kyseenalaistamaan omaa tapaamme ajatella ja hahmottaa asioita. Taiteen kanssa eläminen lisää henkistä joustavuutta ja kykyä selviytyä erilaisissa tilanteissa.
- Tutkijat puhuvatkin taiteen ekspressiivisestä arvosta.

Taiteen sisäinen arvo
Taiteen arvo markkinoilla on Seväsen mukaan yksi asia. Taiteen sisäinen arvo on toinen asia, joka perustuu taiteen henkisiin ulottuvuuksiin.
- Nykyisin taiteilijat suorastaan pakotetaan toimimaan markkinoiden ehdoilla. Mutta se keskeinen arvo, jota taiteilija tuottaa, ei ole suhteessa taiteen myyntiarvoon. Ihmiset odottavat taiteelta ekspressiivistä arvoa.
Markkina-arvon korostuminen tuottaa taiteessa helposti ilmaisullisen arvon köyhtymistä.
- Taiteen nimissä tarjotaan kaikenlaista, josta ilmaisullinen arvo puuttuu. Ihmiset eivät välttämättä saa siitä mitään.
Kaupallinen menestys ja ekspressiivinen arvo voivat Seväsen mielestä myös joskus kohdata. Tuoreena esimerkkinä hän mainitsee kirjallisuudesta Sofi Oksasen Puhdistuksen.
- Puhdistus on hyvin avartava teos, joka lisää omaa maailman ymmärtämystä ja auttaa ymmärtämään paremmin nykymaailmaa ja Viron historiaa. Siitä välittyy, että tekijällä on sanottavaa, totuuden palo.
Seväsen käsitys on, että kuvataiteeseen markkinakehitys ei juurikaan ole tuottanut hyviä tuloksia.
- Taiteilijalla pitäisi olla sen verran turvaa, että hän voisi ottaa riskejä, ettei heti ole vastassa perikato. Taloudellinen turvattomuus voi johtaa varman päälle pelaamiseen siis pyrkimykseen menestyä taidemarkkinoilla.
- Valitettavasti tällainen markkinasuuntautunut taide ei useinkaan eroa ratkaisevasti visuaalisesta kaupallista mediakulttuurista vaan se lähestyy sitä.
- Taide, jolla on ekspressiivistä arvoa, on toisenlaista. Se ei välttämättä ole aistimellisesti miellyttävää eikä helppotajuista, mutta sen harjoittaminen ja harrastaminen on kyllä muulla tavoin palkitsevaa.
Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014