Janne Räisänen
The Day After Yesterday
19.1.–4.3.2007

Janne Räisänen on etsinyt uusia tapoja täyttää (tai jättää täyttämättä) kankaansa. Hän antautuu kokonaisvaltaisesti maalaamiselle ja antaa sen viedä. Näin kankaalle piirtyvät muodot ja siveltimen vedot johdattelevat taiteilijan lopulliseen aiheeseen. Räisäsen aiheiden kirjo on laaja ja yhtä spontaani kuin maalaustapakin. Maalaukset ovat vilpittömästi tässä ja tänään. Niistä löytyy herkullisia yksityiskohtia ja voimakkaita tunnelmia. Ne lataavat ilman kertomuksilla.

Tärkeä yksityiskohta Räisäsen työskentelyssä on teosten nimeäminen. Banaani jäällä  omaa lähes inhimillisiä piirteitä. I Love Malmö -näyttelyn pohjoismaisuuden innoittamana teoksia on nimetty ruotsiksi. Toisinaan teosten nimiin liittyy kielellistä jumppaa kuten GooDevil. Vakavampia aiheita edustaa natsi-Saksan aikaisiin valokuviin perustuva maalaussarja. Räisänen ei unohda näissäkään teoksissa huumoria. Esimerkiksi Adolf Hitlerin lähipiiriin kuulunut Hermann Göring on joutunut maalauksessa Pohjoisnavalle. Saksan historia samoin kuin saksalaiset ekspressionistit ovat jo pitkään kiinnostaneet taiteilijaa, joka opiskeluaikanaan vietti muutaman vuoden Saksassa. Nykyisin Janne Räisänen asuu ja työskentelee Helsingissä. Kaikki näyttelyn teokset ovat vuodelta 2006.
 

Kymmenen kysymystä Studiotaiteilijalle.


1.  Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
En suunnittele töitäni etukäteen. Minulla on EHKÄ muutamia aihelmia, joita ryhdyn työstämään. Oikeastaan maalaaminen on sitä mielenkiintoisempaa mitä puhtaampana se liikkeelle lähtee. Monesti jos aiheita on niin ne muuttuvat todella paljon maalatessa ja alkavat elää omaa elämäänsä. Tähän kysymykseen on sinänsä vaikeaa ja monimutkaista vastata koska suhtaudun aina eri tavalla
kulloiseenkin työhön. Pyrin aloittamaan maalauksen monesti päinvastoin kuin tein edellisen kanssa.
Teos voi olla ensin esittävä, jonka jälkeen se alkaa muuttumaan abstraktimmaksi...mutta voi käydä myös päin vastoin. Tuntemattomat muodot synnyttävät myös uusia aiheita. Seuraan vaistojani. Myös "valmiin" työn yksillöllisyys on minulle tärkeää. Ensin musiikki päälle ja sitten energiavarastot esiin.
 
2.  Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?
Tämä on oikeastaan jatkoa edelliseen kysymykseen. Olen aloittanut monet tämän näyttelyn työt vain aloittaen muodoilla, jotka ovat tuntuneet hyviltä. Tämä liittyy siihen, että seuraan omia fiiliksiä ja vaistoani. Jos jokin alkaa tuntumaan joltakin niin seuraan sitä tuntemusta. Monessa tämän näyttelyn työssä olen myös alkanut maalata jonkinlaisia teemoja. Aika nopeasti kuitenkin kyllästyn niihin. Esimerkkinä muutama natsi-Saksan aikaisista valokuvista tehtyjä maalauksia (3-5 kpl). Oli tarkoitus tehdä niitä kymmeniä, mutta ehkä myöhemmin sitten. Monesti traagisiin aiheisiin tarttuu myös huumoria. Vai olisiko komiikka parempi sana.
 
3.  Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?
Aiheet ovat aina tärkeimpiä maalaushetkellä. Vasta myöhemmin todella huomaa mitä on tullut tehtyä tai/ja sählättyä. Kumminkin maalausaiheena Saksan historia on aina kiehtonut mieltäni. Historia kiinostaa minua ylipäätään. Mutta minusta on aina tuntunut, että tyylini, joka jollain tavalla muistuttaa vanho-ja saksalaisia ekspressionisteja, liittyy myös Saksan yleiseen historiaan. Haluan linkittää ne toisiinsa.

4. Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?

Olen käyttänyt Saksan historiaa vaihdellen mielestäni niin pitkään kuin ylipäätään olen tätä tehnyt. Noin 15-20 vuotta. Teemat historiamaalauksen sisällä vain vaihtelevat. Välillä se on ollut Saksan uskonnollista historiaa, välillä jopa Saksan jalkapallohistoriaa.

5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Käytän yleensä töissäni kaikkea mitä eteen sattuu. Tähän näyttelyyn olen suurimmaksi osaksi maalannut öljyllä kankaalle. Mutta olen maalannut myös musteella, gessolla, akryylillä. Mukana on myös yksi kollaasi.
 
6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?
Sinänsä ei että käytän yleensä vaihtelevammin materiaaleja. Nyt piti vain saada tietty kaava rikki ja "normalisoida" oma maalaus. Eli käytän suurimmassa osassa uusia maalauksia öljyä kankaalla.

7. Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?
Oman pään sisäiseen liikenteeseen. Keskittyminen ei sinänsä ole minun juttuni vaan maalaukset liittyvät yleensä keskittymiskyvyttömyyteen, levottomuuteen ja jatkuvaan kyllästymiseen.
 
8. Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?
Näyttely merkitsee minulle erittäin paljon. Olen jo jonkin aikaa ollut hieman kyllästynyt näyttämään maalauksiani pelkästään helsinkiläisyleisölle. He ovat mielestäni myös aika kyllästyneitä minun tuotoksiini. Niinpä olin erittin iloinen kun Kari Immonen soitti minulle tästä isosta mahdollisuudesta.  Hienoa esittää töitä näin komeassa ja historiallisessa rakennuksessa. Ja Turussa ensimmäisen kerran yhdeksään vuoteen!
 
9. Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?
Kuvataide on tärkeintä. Sen sisällä en halua arvottaa eri aloja vaan minua kiinnostaa kaikki liikkeellä oleva taide. Kysymys on oikestaan vain siitä miten asiat tehdään. Siis millä asenteella teos on tehty ja mikä on sen lopputulos. Eniten minua harmittaa suomalaisen grafiikan aliarvostettu asema.

10. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Vuoden 2008 aikana minulla on kaksi isoa näyttelyä. Ensimmäinen Ilona Anhavalla alkuvuodesta ja retrospektiivininen näyttely loppuvuodesta Helsingin kaupungin taidemuseossa Meilahdessa.

Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014