Kerrostumia
29.4.–29.5.2005

TURUN TAIDEMUSEO JA JULKISIA TILOJA TURUSSA


KERROSTUMIA koostui neljän taiteilijan ja ryhmän itsenäisistä uusista teoksista, jotka avasivat kiehtovia näkökulmia ja yllättäviäkin takaovia Turun taidemuseoon. Museon peruskorjaus ja uudelleensynty tarjosi otollisen hetken ja hedelmällisen maaperän kansallisesti merkittävään instituutioon kohdistuvalle luovalle tarkastelulle. Projektin taiteilijat kartoittivat erilaisin taiteellisin tutkimustavoin taidemuseoon liittyviä henkilökohtaisia ja yhteisiä, materiaalisia ja symbolisia, ajallisia ja tilallisia kerrostumia. Näistä prosesseista syntyneet teokset kaivoivat esille tasoja, jotka liittyvät Turun taidemuseoon, rakennukseen ja kokoelmaan, tiloihin ja muutoksiin sekä museon sijaintiin. Asioihin, joita kävijä harvoin tavoittaa.

Teosten keskeisenä tavoitteena oli rakentaa yhteyksiä ympäröivään kaupunkiin niin sisällöllisesti kuin teosten sijoittelunkin kautta. Projekti pyrki näin pohtimaan taidemuseon roolia ja asemaa Turussa.

Saara Ekström

Greta
installaatio, 2005

Saara Ekströmin teoskokonaisuus Greta valtasi vaivihkaa tilaa museon sisältä heijastuen myös ulos sen parvekkeelta. Teos on omistettu taidemuseon rakennuttajan Ernst Dahlströmin taiteellisesti lahjakkaalle tyttärelle Gretalle (1877 – 1902), jonka muistoa oli kunnioitettu museon avajaisissa 1904 kukitetulla ”alttarilla”. Tähän muistohuoneeseen rönsynneet ornamentit ja video, sekä sieltä puistoon pimeällä kurottava valoteos, kertoivat museon muistista, museon syntyyn kietoutuvasta luovuuden ja sairauden tarinasta.


Gun Holmström

Elävät maalaukset
videosarja, 2005
Turku Goes Oukkidoukki!
mediateos, 2005

Gun Holmströmin Elävät maalaukset yhdistävät valikoiman museon klassikkoteoksia kaupungilta taltioituihin kuviin ja tuovat näin yhteistä kulttuurista kuvastoa jaetun arjen keskelle. Mediateos Turku Goes Oukkidoukki! kuvaa taas museota sosiaalisena kenttänä tietokonepelin kieltä lainaten. Teokset olivat esillä museossa, Kapp Ahl -liikkeen näyteikkunassa Aura- ja Yliopistonkadun kulmassa sekä Sininen juna -kahvilassa Turun Kauppahallissa.


IC-98

Kävelyretkiä
kirja, 2005

IC-98 keskittyy kirjassaan Kävelyretkiä museon ja kaupungin yhteisen historian rivienvälisiin lausumiin ja yllättäviin alaviitteisiin, aina taidemuseon rakentamisesta ja Taideyhdistyksen arvonnoista Leninin patsaan pystytykseen. Arkistodokumentteja ja –valokuvia hyödyntävä kirja oli luettavissa museolla sekä useissa julkisissa tiloissa kaupungilla, kuten kahviloissa. Se löytyy nyt mm. kirjastojen kokoelmista. IC-98n omat verkkosivut, http://www.socialtoolbox.com/.
tres blondes Museo
installaatio, 2005

Tres Blondes (Annika Dahlsten & Milla Vauhkonen)

Tres blondesin (Annika Dahlsten & Milla Vauhkonen) pieni kiertävä tres blondes Museo esitteli taidemuseon kokoelmaa omalla tavallaan, yksityiskohtia lähestyen. Omine luokitteluineen ja intiimine tiloineen se pohti näin museon roolia avaten erilaisia tulkinnan ja osallistumisen mahdollisuuksia. tres blondes Museo aloit kierroksensa taidemuseon viereltä ja jatkoi Varvintorille, Turun taideakatemian ja Aurajoen tuntumaan. Tarjolla oli päivittäisiä yleisöopastuksia, ohjelmaa koululaisryhmille ja vierailevien asiantuntijoiden, mm. taiteentutkija Taina Erävaaran ja Professori Altti Kuusamon luennot.

Tres blondes Museolla kuultua:
-"Hei, tääl on nää ihanat puput!" (tyttö n.15 v.)
-"Oi, täällä on Schjerfbeckin leikkipuput. Avajaisissa
en mahtunut niitä katsomaan ja nyt näen ne täällä.
Kivaa." (nainen n. 40v.)
-"Tämähän on opettavaista. Ensin käy museossa ja
sitten täällä voi katsoa kuinka monta maalausta
tunnistaa." (mies n. 40v.)
-"Ihanaa!" "Onpas hauskaa. Mukavaa tämmöinen taide." (useampi nainen yli 40v.)
-"Onkos tämä nyt se museon pilettikota?" (vanhempi mies)
-"Tirkistely ei ole mukavaa, koska pienenä aina
kiellettiin sitä tekemästä." (nainen n. 50v.)

Usempi kävijä, varsinkin vanhemmat ihmiset, epäröivät
ensin, mutta ensimmäisen laatikon jälkeen yleensä
innostuivat ja kiipesivät ja hihkuivat jokseenkin joka
laatikon jälkeen:
-"Näihin laatikkoihinko pitää kurkkia?"
-"Tänne ei kyllä meinaa ylettää."

Useita kommentteja, yleensä miehiltä:
- "Eikös tämä ole se Edefelt?"
-"Tämähän on Gunnar Berndtsonin kesä, eikös vaan?"
-"Niin taitavasti maalattu. Loistava maalari tämä
Berndtson. Minkäs maalainen hän oli?"

Nuorison kommentteja:
-"Täähän on joku ihan tuttu!"
- " Tää pitäs kyllä tietää"

Selvästi eniten tunnistettiin Berndtsonin Kesä,
Schjerfbeckin Leikkipupuja, Simbergin Perunatyttö ja
Edefeltin Louis Pasteurin muotokuva. Näihin
suhtauduttiin myös hyvin lämpimästi. Muitakin
tunnistettiin kyllä – Danielson-Gambogi, Jaakola ja
Mäkilä ainakin olivat tuttuja monille.

Monet kommentoivat museon väriä:
-"Onpas täällä vaaleanpunaista."
-"Tästä varmasti sukulaiseni se ja se tykkäisi, hän
kun niin pitää vaaleanpunaisesta ja taiteista."

Kiinnostusta herätti myös laatikkojen rakenne, miten
ne on tehty ja mitä niissä on sisällä. Dia tuntui
olevan liian vanhanaikainen esine, koska moni oli
kovin hämmästynyt kun kuuli katsovansa diakuvaa
maalauksesta.

Harvemmat kommentoivat tres blondesin museoluokkia. Jokunen kuitenkin:
-"Mites tämä on kasvotommissa, kun tällähän on
kasvot?" (Mies n.30v. – kyseessä oli Lauraéuksen Pastori Lemmenvehkeissä)
-"Onpas ihana, ai mut tää onkin ihanissa." (nainen n. 25v. – ehkä von Wrightin kukka-asetelmasta)

Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014