Jouko Lehtola
5.6.–6.9.2009

Tänä kesänä Turun taidemuseon Studiossa nähdään Suomen tunnetuimpiin valokuvaajiin lukeutuvan Jouko Lehtolan näyttely. Esillä on teoksia 2000-luvun sarjoista Finnish View (Suomalainen maisema) ja End of Innocence (Viattomuuden loppu).
Jouko Lehtola (s. 1963) iskostui suuren yleisön tietoisuuteen 1990-luvun lopulla paljon julkisuutta saaneella teossarjalla Young Heroes, joka kaunistelematta kuvaa nuorison villiä menoa kesäöinä. Ennen sarjan tekemistä Lehtola oli vuosia tallentanut kamerallaan estradilla olevia muusikkoja, mutta huomasi, että kameran suuntaaminen toisaalle oli kiinnostavampaa. Lehtola on poikkeuksellisen vahva henkilökuvaaja, mikä selittyy osittain sillä, että hän ei jää ulkopuoliseksi vaan hakeutuu lähelle kohteitaan ja viettää aikaa heidän kanssaan.

Kuvattuaan vuosia nuorisoa Lehtola valitsi uusiksi kuvauskohteikseen paikkoja ja esineitä. Rankkojen aiheiden käsittely jatkui edelleen, sillä sarjojen kohteina olivat niin heroiinin yliannostukseen menehtyneiden ihmisten kuolinpaikat kuin vankiloiden ja pidätyssellien seinät. Paljon puhuvia ovat Finnish View -sarjaan kuuluvat kuvat perheväkivallan yhteydessä käytetyistä aseista ja onnettomuuksissa romuttuneista autoista. Vaikka ihmisiä ei näissä kuvissa nähdäkään, säilyy teoksissa Lehtolalle ominainen voimakas tunne ihmisen läsnäolosta. Sarjaan sisältyy myös muotokuvia. Vaatteiden alle piiloutuneet ihmiset ovat pysyneet kaidalla polulla tietyn ajan. Teosnimi toteaa tilanteen: A man who has not once beaten his wife in 19 years 8 months and 7 days of their relationship. Kuvat luonnosta kuuluvat olennaisena osana Finnish View -sarjaan. Luontomme on jäinen, kylmä, kitukasvuinen ja tuulinen, mutta samalla kaunis ja väririkas.

Sarjassa End of Innocence Lehtola taas räväyttää. Hän on kuvannut sadomasokistisiin asuihin pukeutuneita ihmisiä, jotka seisovat tyynesti kameran edessä. Jouko Lehtolan teokset riisuvat myös katsojan. Hätkähdyttävän, mutta yksinkertaiselta näyttävän pinnan alta avautuu todellisuus. Tämän keskellä me elämme.

www.joukolehtola.com


Kymmenen kysymystä Jouko Lehtolalle


1 Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
Joskus suunnitteluun menee paljonkin aikaa ja joskus taas kuvaan saamani idean saman tien. Esimerkiksi sarja kolaroiduista autoista sai alkunsa, kun luin Helsingin Sanomien kuukausiliitteestä  pikkutytön kuoliaaksi ajaneen miehen haastattelun. Tapahtuma oli silloin paljon esillä lehdistössä. Miestä harmitti se että tapahtumaa oli julkisesti vääristelty ja kaiken lisäksi hänen auton merkkinsä oli kirjoitettu väärin. Tästä suivaantuneena päätin kommentoida nousukauden illuusioiden rikkoutumista kuvaamalla onnettomuuksissa olleita Mersuja ja Bemareita ja muita statussymboleita.
Sarjan suomalaisista fetissi-hahmoista kuvasin fetissibileissä  Helsingissä. Sain idean, kun luin lehdestä, että Helsingissä on s/m-bileet. Hankin kuvausluvan ja menin paikalle kuvaamaan.

2 Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?
Suomeen ja suomalaisuuteen. Nämä ovat kuvia, joita ei näytetä matkailuesitteiden kansissa eikä Suomi-brändin lanseeraustilaisuuksissa.

3 Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?
Haluan tuoda kuvissani esille kipupisteitä suomalaisesta elämänmuodosta. Tarkoitukseni ei ole päästää katsojia helpolla. Kuvani ovat melko rujoja ja raakoja, niin kuin elämäkin usein on.

4 Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?
2000-luvun alusta alkaen. 1990-luvulla kuvasin dokumentaarisesti suomalaista nuorisoa.

5 Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Aiheeni on kuvattu joko värinegatiivifilmille tai digitaaliseeen muotoon. Negatiiveille kuvatut kuvat on vedostettu analogisesti väripaperille. Digitaaliset kuvat on käsitelty kuvankäsittelyohjelmassa ja vedostettu digitaalisesti väripaperille. Viimeistelyssä kuvat on pohjustettu alumiinille ja laminoitu tai käytetty Diasec-menetelmää, jossa kuva pohjustetaan kiiltävän akryylilevyn ja alumiinin väliin.

6 Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?
Kyllä. Toteutan kaikki kuvani yllämainituilla tavoilla.

7 Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?
Kuvavalintojen ja ripustuksen suunnitteluun. Kaikki kuvat olivat jo olemassa ja kuvien editointi oli päällimmäinen asia tässä näyttelyssä.

8 Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?
Se merkitsee paljon. Paikkana Turun taidemuseo on tunnettu ja sen näyttelypolitiikka on kiinnostava. Lisäksi töitäni ei ole esitelty kovin taajaan Suomessa. Ne ovat olleet enemmän esillä ulkomailla.

9 Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?
Nykymaalaustaide ja elokuvataide. Ne antavat ideoita myös omaan työskentelyyn.

10 Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Minulla on muutamia uusia kuvasarjoja valmiina. Aion esittää niitä lähitulevaisuudessa. Kesällä ideoin uusia kuvia ja  kuvaan.

Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014