Kati Immonen
4.7.–31.8.2008

Turun Taideyhdistyksen hallitus valitsi ensimmäiseksi Henry Lönnfors -ateljeestipendiaatikseen vuosille 2005–2008 kuvataiteilija Kati Immosen
Turun Taideyhdistyksen pitkäaikaisen rahastonhoitajan Henry Lönnforsin (1939–2004) testamentin mukaisesti Turun Taideyhdistys perusti Lönnforsin nimeä kantavan ateljeen vuonna 2004. Puolalanpuiston kupeessa olevaan Albatross-jugendtalossa sijaitsevaan ullakkoateljeeseen valitaan hakemusten perusteella turkulainen kuvataiteilija, joka saa työskentelytilan käyttöönsä kolmeksi vuodeksi. Tulevana syksynä valitaan uusi ateljeestipendiaatti vuosille 2009–2011.

Kati Immonen (s. 1971) tunnetaan vesi- ja peiteväreillä maalaavana nykytaiteilijana, jonka teosten aiheet liittyvät läheisesti nykykulttuuriin ja erityisesti taiteilijan omiin havaintoihin ja kokemuksiin siitä. Turun taidemuseon Studio-näyttelyssä nähdään Immosen vuosina 2005–2006 maalaama Talvisatu-sarja, joka perustuu talvisodasta syntyneisiin mielikuviin sekä toinen maalaussarja, jossa taiteilija tutki nykypäivän Suomea.

Immosen Talvisatu syntyi kun hän pohti mielikuvia suomalaisuudesta ja Suomesta. Hän päätyi kuvaamaan talvisotaa sukulaisiltaan kuulemansa ja koulukirjoista oppimansa pohjalta. Yhteiseen perintöömme kuuluvat kuvat sodasta ja menetetyt runsaslumiset talvet alkoivatkin näyttää nykytaiteilijalle sadunomaisilta tarinoilta selviytymisestä. Talvisodan sankariteot ja urhoollinen asenne tuntuivat olleen tavoiteltuja ja saivat lähes maagisia piirteitä kansakunnan erityislaatuisuuden korostajina. Talvisadussa sotilaita ympäröivät tykkylunta kannattelevat puut ja naisten kaihoisat jäähyväiset tuovat romanttisia piirteitä kuviin. Immosen sadussa taistoihin osallistuvat myös eläimet, mikä entisestään etäännyttää tapahtumat ihmisten kohtaamista traagisista kohtaloista. Talvisatu on sidottu kirjaksi, jota katsoja voi selailla valkoiset angorakäsineet käsissään eläytyen sadun verhoamiin kohtalokkaisiin hetkiin.

Talvisatu-sarjan jälkeen Kati Immosen ajatukset siirtyivät nykypäivän Suomeen. Hän pohti niitä vaatimuksia, joita yhteiskunta asettaa ihmisille, ihmisen omaa toimintaa ja erityisesti itsekkyyden korostumista. Ratkaisuksi tuli parantava ja pysäyttävä uni. Maalauksissa ihmiset ovat nukahtaneet mitä erilaisimpiin paikkoihin ja tilanteisiin: keskelle kauppatoria tai vaikkapa kahvilaan. Toimettomien ihmisten vastakohtana nähdään aktiivisia eläimiä. Kissamielenosoituksessa (2007) otetaan voimakkaasti kantaa, mutta kukin tekee sen omalla tavallaan, omassa ryhmässään – ilman, että syntyy joukkovoimaa.   


TAITEILIJATAPAAMINEN su 6.7.2008

Kati Immonen kertoo yleisölle taiteellisesta työskentelystään sunnuntaina 6.7. klo 14 Turun taidemuseon Studiossa.


Kymmenen kysymystä Kati Immoselle


1 Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
Usein ideat vain pälkähtävät päähän sohvalla makoillessa. Joskus tekee mieli käsitellä jotakin tiettyä teemaa. Silloin tosiaan suunnittelen ja mietin, miten teemaa voisi käsitellä maalauksen keinoin. Itselleni tärkeimmät työt ovat sellaisia, joissa on jokin selkeä idea alusta alkaen. Välillä kuitenkin huomaa maalatessa, että alkuperäinen hienolta tuntunut idea synnytti tylsän näköisen maalauksen.

2 Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?
Tein vuonna 2005–2006 sarjan Talvisatu, jossa mietin alun perin Suomea ja suomalaisuutta mielikuvien tai jonkinlaisen myyttisen historian näkökulmasta. Sarjan maalaukset kuvaavat talvisotaa 1970-luvulla syntyneen naistaiteilijan silmin – sellaisena kuin se omassa mielessäni elää vanhempien, sukulaisten kertomana ja kouluhistorian kirjojen kautta.
Talvisadun jälkeen aloin pohtia nykypäivän suomea. Tätä kautta tulin tehneeksi sarjan nukkuvista ihmisistä. Joukkoon on tosin livahtanut muutama aktivisti-eläin.

3 Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?
Mieleni teki jotenkin kommentoida aikamme tappotahtia ja kaikenlaista itsekkyyden ja oman edun tavoittelun paraatia. Itse olen kyllä ihan reippaasti mukana tässä kehityksessä – halusin esimerkiksi välttämättä kotiini lattian joka on raahattu toiselta puolen maailmaa. Voisin hyvin olla yksi maalaukseni Kissamielenosoitus vaatimuksia esittävistä kissanpennuista – yksi vaatii tiukempaa ympäristöpolitiikkaa ja toinen pahojen pitsojen kieltämistä.

4 Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?
Pari vuotta.

5 Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Vesi- ja peiteväreillä.

6 Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?
Kyllä on.

7 Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?

Viime aikoina teoskoon kasvattamiseen ja siihen liittyviin teknisiin haasteisiin. Myös ihmisten ja eläinten kasvojen maalaamiseen.

8 Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?

Näyttelyn valmistuminen on aina tärkeä välietappi ja jännittävä prosessi, sekoitus keksimisen iloa ja kauheaa epäonnistumisen pelkoa. Näyttely Turun taidemuseon Studiossa on iso tärkeä tilaisuus.

9 Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?
On ihanaa uppoutua jonkun toisen kehittelemiin maailmoihin. Kirjallisuus on varmaan läheisin.

10 Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Syksyllä alan tehdä julkista taideteosta Vuorelan kouluun. Odotan projektia innolla. Sitten aion nukkua kuin maalausteni ihmiset, ehkä keskellä Kauppatoria.

Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014