IC-98
Teesejä yhteiskuntaruumiista (Varjot)
19.9.–2.11.2008
Turkulaiset Visa Suonpää (s. 1968) ja Patrik Söderlund (s. 1974) perustivat kymmenen vuotta sitten IC-98:n (Iconoclast 1998).

He kokivat taiteen olevan ainoa alue, jossa saattoi vapaasti esittää ajatuksiaan ja tulkintojaan ja näin todella pureutua syvälle yhteiskunnan rakenteisiin. Nykytaide on tarjonnut heille oivan ympäristön. Turun yliopiston hallintorakennuksen aulassa vuonna 1998 toteutettu projekti Hallintorakennus sai jatkoa ja monet varhaisista teoksista toteutettiin turkulaisen taiteilijajärjestön Arte ry:n piirissä. Kymmenessä vuodessa taiteilijakaksikosta on tullut kansainvälisesti tunnettu. IC-98 oli mukana Kiasman laajassa nykytaiteen katselmuksessa ARS 06:ssa, jossa taiteilijaryhmälle tyypilliseen tapaan jaettiin ilmaiseksi yleisölle sen julkaisua. IC-98 työskentelee nykytaiteilijoille ominaiseen tapaan poikkitaiteellisesti ja -tieteellisesti. Tiivistä yhteistyötä tehdään niin kansainvälisten taiteilijaryhmien kuin säveltäjien ja tutkijoiden kanssa.

IC-98:n sarja Teesejä yhteiskuntaruumiista tutkii ja kritisoi nyky-yhteiskunnassa vaikuttavia ideoita ja käytänteitä. Turun taidemuseon Pimiössä nähdään projektin uusin osa Varjot (yksikanavainen digitaalinen animaatio, 53 min., stereo ääni). Animoitujen piirustusten taustalla kuullaan Harri Kerkon (s. 1968) uusi sävellys Sea of Dee. Sävellys ei ole vain taustamusiikkia vaan itsenäinen teos, joka kommentoi kuvaa.

Oman aikansa toisinajattelija Pentti Haanpään (1905–55) tuotanto ja erityisesti hänen romaaninsa Isäntä ja isäntien varjot (1935) innoitti IC-98:a Varjot-teokseen. Romaanissa Jopi Herneinen menettää talouslaman seurauksena talonsa pakkohuutokaupassa. Yhteiskunnallisen aseman menetettyään hän romahtaa ja alkoholisoituu. Kaikki päättyy lopulta viattoman naisen murhaan.

Varjot alkaa surumielisissä tunnelmissa Haanpään romaanin ensimmäisen lauseen hengessä: ”Auringon paiste langetti läpi lehdistöjen valojen ja varjojen kudelman.” Animaatiossa kuvataan vuorokauden etenemistä jylhässä maisemassa. Voimakkaat luonnonilmiöt, joille ihminen ei voi mitään, rinnastuvat yksilön myllertäviin tunteisiin omasta voimattomuudesta vaikuttaa asioiden kulkuun. Ennen illan hämärtymistä ilmalaivat ja leijat valloittavat vuorollaan taivaan armadana. Pimeyden jälkeen koittaa uusi aamu.

IC-98 kokee 1930-luvun talouslaman aikana kirjoitetun romaanin kapitalismikritiikin ja niiden yhteiskunnan ongelmien, joita kirja kuvaa, olevan ajankohtaisia. Vallalla ovat hyväksikäyttäminen ja opportunismi. Hyvinvointivaltio on mennyttä ja kokonaisvaltainen ekologisuus häämöttää tulevaisuuden ainoana vaihtoehtona. Haanpään hengen mukaisesti IC-98 käyttää luontoa vertauskuvana, mutta heidän käsittelyssään siitä tulee vielä monitulkintaisempi. Taiteilijat vertaavatkin animaatiotaan ilmaisjakeluihinsa, sillä Varjot on eräänlainen kollaasi, joka yhdistää eri aineksia mutta myös luo avauksia lukuisiin suuntiin kuten IC-98:n kirjatkin tekevät.

Sea of Dee -kantaesitys ja kirjan julkistamistilaisuus 10.10. Turun taidemuseossa klo 16.30
Perjantaina 10.10. yleisöllä on mahdollisuus tavata Visa Suonpää ja Patrik Söderlund. Taiteilijat kertovat Turun taidemuseon Studiossa klo 16.30 alkaen taiteellisesta työskentelystään. Tilaisuudessa kantaesitetään Harri Kerkon sävellys Sea of Dee, joka kuullaan Pimiössä esillä olevan Varjot-teoksen taustalla. Kantaesityksessä laulaa bassobaritoni Nicholas Söderlund, Eva Alkula soittaa konserttikanteletta ja Harri Kerko urkuja. Tilaisuudessa julkistetaan myös IC-98:n uusin kirja, joka on toteutettu ”kirjoittamalla yhdessä”. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
 
Näyttelyn toteuttamista on tukenut AVEK, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus. Teosten toteuttamiseen ovat osallistuneet tai vaikuttaneet seuraavat henkilöt: Heikki Sillanpää, Harri Kerko, Marko Laine, Nicholas Söderlund, Eva Alkula, Kari Kuusela, Akseli Virtanen ja Mikko Jakonen.

10 kysymystä IC-98:lle


1. Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
Teosten taustalla on yleensä jatkuva keskustelu, jonka pohjalta valitsemme molempia kiinnostavan aiheen. Suunnitteluun vaikuttaa paljon myös se yhteys, johon teos tehdään. Teoksemme ovatkin lähtökohdiltaan aina käsitteellisiä ja usein sitoutuneita tiettyyn tilanteeseen tai paikkaan. Teoksen media valitaan aina sen mukaan, mikä parhaiten palvelee sisältöä ja päämäärää.

2. Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?
Näyttelyssä esillä oleva teos Varjot on rinnakkaisteos viime vuonna Porin taidemuseossa esillä olleelle animaatiokokonaisuudelle Noitaympyrät 1-3. Molemmat ovat osa laajaa sarjaamme Teesejä yhteiskuntaruumiista, joka käsittelee yhteisöllisen järjestäytymisen ehtoja. Käsillä oleva teos liittyy erityisesti Pentti Haanpään romaaniin Isännät ja isäntien varjot. Teoksen pohjalta esitämme tulkinnan kapitalismista, jota liian usein pidetään luonnonvoimana, johon ei voi vaikuttaa.

3. Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?

Oma taustamme on kulttuurihistoriassa. Meille on tärkeää, että teos ei ole vain maailman kuva vaan osa maailmaa, että se resonoi historiallisen, sosiaalisen ja poliittisen todellisuuden kanssa. Meille on ryhmämme perustamisesta lähtien ollut selvää, että kritiikin keskeisinä kohteina tulee olla kapitalismi ja siihen liittyvät erilaiset kontrollimekanismit.

4. Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?
Tavalla tai toisella olemme käsitelleet samoja perusteemoja alusta saakka. Tietenkin sopeutamme kulloisenkin teoksen sitä ympäröiviin olosuhteisiin. Emme ole myöskään sidottuja jatkuvasti toistamaan samaa mantraa. Välillä lähestymme asioita historiallisemmin, välillä poliittisemmin, toisinaan poeettisemmin. Parhaimmillaan teos tai teoskokonaisuus yhdistää kaikki em. piirteet ja muodostaa moniäänisen kokonaisuuden, joka sisältää myös ristiriitaisia tulkintoja. Jos olisimme kiinnostuneita vain politiikasta, toimisimme varmasti toisella areenalla. Hyvä teos on virtuaalisuuksien pilvi ja vastarintaa nykyisyydelle.

5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Teos on digitaalinen tietokoneanimaatio, joka on ensin tietenkin käsikirjoitettu ja luonnosteltu. Lyijykynällä piirretyt kuvat on siirretty tietokoneelle, jossa ne on koostettu kuvankäsittelyohjelmassa haluamaamme muotoon ja lopuksi animoitu. Musiikki on tilattu säveltäjältä (Harri Kerko) ja sen ovat esittäneet ammattimuusikot.

6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?

Kuten totesimme, tekniikat vaihtelevat projektin mukaan. Viime aikoina olemme tehneet kirjamuotoisia teoksia ja animaatioita. Olemme kiinnostuneet uudestaan myös installaatioista, mutta mahdollisia tuloksia on odotettavissa vasta myöhemmin. Ihannetapauksessa yksi projektikokonaisuus pitää sisällään useita medioita - pyrimme esimerkiksi julkaisemaan aina animaatioiden yhteydessä teemoja laajentavan kirjan. Teemme mielellämme myös yhteistyötä eri alojen toimijoiden kanssa. Teos ei ole koskaan yhden tai kahden ihmisen hengentuotos vaan yhteistyön tulos.

7. Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?

Eniten aikaa on mennyt teoksen tekniseen toteuttamiseen, piirtämiseen ja animoimiseen. Käsikirjoitus on ollut valmiina pidempään, ja suurin haaste on ollut siirtää haluamamme teemat toimivaan visuaaliseen asuun.

8. Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?
Aloitimme yhteistyömme Turussa ja olemme jostain syystä pysyneet samassa kaupungissa, vaikka ilmapiiri tuntuukin välillä aika ahdistavalta. Tämä on myös kymmenes yhteistyövuotemme, joten tätä voi pitää eräänlaisena juhlanäyttelynä.

9. Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?

Taidetta ei voi asettaa mitenkään etusijalle, kun puhutaan kiinnostavista kulttuuri-ilmiöistä. Ei myöskään ole itsestään selvää, että taiteilijana toimiva henkilö olisi kiinnostunut juuri taiteista. Oleellista on kanavoida itseä kiinnostavat teemat mihin tahansa aktiviteettiin. Taiteilija tietenkin pukee teemat tyypillisesti (mutta ei pelkästään) taiteeksi. Toiset esimerkiksi yhdistävät taiteen ja mahdolliset poliittiset mielipiteensä, toiset taas pitävät ne erillään. Itse sanomme kaiken mitä meillä on sanottavana IC-98:n projekteissa. Toisin sanoen kuvataide ei ole meille sinänsä kiinnostavaa. Se on vain sopiva väline, jota voi aina tarpeen mukaan laajentaa eri suuntiin.

10. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Työstämme parasta aikaa neljää kirjaa, joista osa julkaistaan tänä vuonna, osa ensi vuoden alkupuolella.
Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014