Veli Granö
Puhdistus
4.7.–31.8.2008

Pimiössä on esillä Veli Granön (s.1960) kolmikanavainen videoinstallaatio Puhdistus (2007, 7:37 min).

Teoksessa Veikko Koskenvaara mittaa itse tekemällään laitteella ruuan lisäaineiden ja sähkölaitteiden säteilyn määrää.  Vaarallisia jäämiä löytyy, mutta onneksi Koskenvaara on myös kehittänyt laitteen, jolla nuo myrkyt saadaan puhdistettua ja elämä voi jatkua turvallisena.

Granö tuli 1980-luvun puolivälissä tunnetuksi Onnela-valokuvasarjastaan, jossa hän kuvasi kansantaiteilijoita. Hän jatkoi saman aihepiirin parissa ja 2000-luvun taitteessa hän oli mukana tekemässä näyttelysarjaa, sekä siihen liittyvää julkaisua ite-taiteilijoista.

Lukuisten ihmisten ajattelutavat ja toiminta poikkeavat totutuista kaavoista. Granö on keskittynyt taiteessaan tallentamaan heidän ajatuksiaan ja toimintaansa valokuvin ja videoin. Niistä koottuja harkittuja installaatioita on ollut esillä useissa taidenäyttelyissä ympäri maailmaa ja dokumentteja on esitetty niin elokuvafestivaaleilla kuin televisiossakin. Teoksissaan Granö on myös pohtinut tekijän vaikutusta dokumenttiin ja tuonut oman roolinsa esiin osana teosta. Pimiössä nähtävässä Puhdistuksessa Granö käyttää ensimmäistä kertaa kolmea rinnakkaista projisointia ja korostaa näin triptyykin osien merkitystä koko teoksen tulkintaan.

Omaa elämää voi hallita monin eri keinoin. Taiteen tehtävä on avartaa meitä näkemään uusia asioita ja näin oppia ymmärtämään elämän monimuotoisuutta. Hyväksymällä erilaisuutta ja uskaltamalla tehdä totutusta poikkeavia ratkaisuja saamme eväitä paremman huomisen rakentamiseen.

Veli Granö sai valokuvauksen valtionpalkinnon vuonna 2002 ja Suomen Taideyhdistyksen dukaattipalkinnon vuonna 1992. Hän on Mäntän kuvataideviikkojen tämänvuotisen näyttelyn Ihmisyyden taito kuraattori.


TAITEILIJATAPAAMINEN su 6.7.2008
Veli Granö kertoo yleisölle taiteellisesta työskentelystään sunnuntaina 6.7. klo 14 Turun taidemuseon Studiossa.

Kymmenen kysymystä Veli Granölle

1. Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
Minulla on mielessäni monia erilaisia teemoja joita haluan käsitellä teoksissani. Kun tapaan tai löydän kiinnostavan henkilön, jonka elämä ja ajatukset liittyvät omiin tavoitteisiini, rakennan teoksen hänen henkilönsä ympärille. Muitakin tapoja teoksen rakentamiseen olen käyttänyt. Työni rakentuvat yleensä dokumentaarisen "ytimen" ympärille.

2. Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?
Tämä työ käsittelee maailman hallinnan illuusiota. Se on meille kaikille tuttua.

3. Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?
Ihmisenä oleminen on todella omituinen ilmiö ja kummallista koko maailmankaikkeuttakin aja-tellen. Siinä on varmasti tarpeeksi perustetta pohdinnalle ja siitä syntyneelle taiteelle. Valitet-tavasti moni unohtaa olemassaolomme  ihmettelyn, vaikka sen pitäisi olla päätyömme. Taiteen pitää yrittää pitää kanavat avoinna ja mielet virkeinä. Ihmettely voi nimittäin olla aika onnelli-nenkin olotila.

4. Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?

Olen työskennellyt samojen aiheiden parissa aina. Teosten muodot ja keinot vaan ovat vuosi-en mittaan muuttuneet.

5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Tämä työ on tehty pienellä videokameralla ja isolla super 16mm elokuvakameralla. Elokuva-filmin olen kehittänyt itse suuressa altaassa. Siksi siinä on kaikenlaisia roskia ja naarmuja.

6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?
Olen käyttänyt osin samaa tekniikkaa jo parikymmentä vuotta. Silloin ei tietysti ollut vielä pie-niä videokameroita.

7. Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?

Tämä on ensimmäinen moniprojisointiteokseni, jossa kuvat esitetään vierekkäin. Olen nähnyt monia hienoja moniprojisointeja, joissa käytetään erilaisia kuvallisia tehokeinoja. Yritin itse karsia pois  tällaiset keinot. Tämän työn triptyykkirakenne perustuu Abel Glancen Napoleon- elokuvan  (1928) herättämiin ajatuksiin. Hän käytti elokuvassaan samantapaista pelkistettyä triptyykkiprojisointia. Glancen elokuvan alkujaksossa yhdellä kankaalla esitetyt tapahtumat huipentuvat ja saavat symbolisemman käsittelyn  triptyykkimuodossa. Moniprojisoinnilla on siis hyvin pitkä perinne ja oma historiallinen kielioppinsa. 

8. Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?
Turkuun liittyy  paljon ristiriitaisia nuoruuden muistoja. Se on nuoruuteni typeryyden näyttä-möä. Se on siksi vaikea paikka, ja missä tapaan hermostua, mikä on minulle muuten todella poikkeavaa käytöstä. Turun taidemuseolla (vanha ripustus) on silti muistoissani ihan poikkea-va arvonsa. Olen käynyt siellä yksin monia kertoja jo alle kaksikymppisenä. Turku satamineen edusti Porilaiselle nuorelle porttia maailmaan. Turun taidemuseo oli minulle aluksi jonkinlainen Suomen taiteen pyhä (ja hieman pölyinen) linnoitus. Sen kuluneet  portaat ja sameat ikkunat ovat syöpyneet mieleeni yhtä hyvin, kuin raskaissa kehyksissä järkkymättä roikkuvat maise-mamaalauksetkin. Linnoitusajatus vahvistui mielessäni, kun kerran erehdyin tarjoamaan sinne töitäni. Onneksi en ole sen jälkeen saanut niin huonoa kohtelua  ja onneksi ihmisetkin ovat museossa vaihtuneet. Mutta kaikkein parasta oli esittää samoja teoksia Venetsian biennales-sa. Näistä monista syitä Turun taidemuseon näyttelyllä on minulle ihan erityinen arvonsa.

9. Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?

Pidän paljon maalauksista ja piirroksista. Olin nuorena intohimoinen maalari, mutta lopulta oli uskottava luonnon asettamia rajoituksia: minulla on koordinatio-ongelmia käsissä, enkä voinut kehittyä maalarina tai piirtäjänä haluamallani tavalla. Siirtyminen valokuvaukseen ja elokuvaan oli hyvä askel. Olin miettinyt monia asioita maalauksen sisäsyntyisen  maailman kautta ja va-lokuvan ja elokuvan dokumentaarisuus avasi sen rinnalle ihan uudenlaiset keinot  ja avoi-memman maailman.

10. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Olen ajatellut tehdä vielä uusia installaatioteoksia vaihtoehtoisista todellisuuksista ja muuta-man dokumenttielokuvan. Väistämättä on pian aika tulla vanhaksi ja sitten vetäydyn hankki-mani erakkomajan hiljaisuuteen tekemään henkilökohtaisempia teoksia. Niiden muoto tulee olemaan ihmeellinen.

Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014