Nelli Palomäki
Minä, tytär
14.3.–20.4.2008
Turun taidemuseossa on perinteisesti nähty Turun taideakatemian oppilaan lopputyönäyttely. Tänä keväänä debytantiksi valittiin valokuvaajaksi valmistuva Nelli Palomäki (s. 1981).

Forssassa syntyneen Palomäen näyttely Minä, tytär koostuu nuorten naisten ja lasten muotokuvista. Palomäki kertoo saaneensa vaikutteita luonnonvalossa otettuihin kuviin erityisesti vanhoista ranskalaisista elokuvista.

Ihmisten kuvaaminen on Nelli Palomäelle luonnollinen keino kertoa ajatuksia tämän päivän naiseudesta. Minä, tytär -näyttelyn muotokuvista suuri osa on lähikuvia kasvoista, mutta mukana on myös kokovartalokuvia. Niitä varten valokuvaaja on pukenut mallinsa – välillä hieman hätkähdyttäviinkin vaatteisiin. Valokuvien tunnelman voi kokea uhmakkaana, toisinaan niistä taas välittyy valokuvaajan silmäkulmassa ollut pilke. Vaikka lavastamisella on tärkeä osuus teoksissa, jokainen malli tuntuu olevan laukaisuhetkellä aidoimmillaan. Kuvista huokuu tietoisuus omasta itsestä ja naiseudesta. Mallien kasvoiltaan voi lukea tarinan juuri tästä tyttärestä.

Nelli Palomäki kuvailee näyttelyään seuraavasti:

Teokset käsittelevät lapsuuden viattomuutta ja sitä kuinka lapsi on riippuvainen aikuisesta. Nämä asiat ovat ristiriidassa aikuisen halujen ja itsenäisyyden kanssa. Pohdin myös sitä onko selvää rajaa olemassa:. Luopuuko ihminen lapsen roolistaan koskaan?


Taiteilijatapaaminen su 30.3.2008
Nelli Palomäki kertoo yleisölle taiteellisesta työskentelystään Turun taidemuseon Studiossa klo 14.


Näyttelyä ovat tukeneet TOP-Säätiö ja Finnfoto ry.


10 kysymystä Nelli Palomäelle


1. Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
Teosten suunnittelu alkaa kuvien henkilöhahmojen rakentamisesta sekä mallien etsimisestä. Ideat töihin tulevat usein arkipäiväisitä asioista, ystävien kanssa käydyistä keskusteluista tai vaikkapa vierailemistani tiloista. Joskus kirjoitan ylös pohdintojani tai piirrän luonnoksia kuvista. Alkuvaiheessa varmoilta tuntuneet kuvavalinnat ja päätökset saattavat myöhemmin tuntua lähes merkityksettömiltä. Työn edetessä kokonaisuus saa usein täysin uuden ilmeen, vaikka perusidea pysyisikin samana.
Lavastamisella on tärkeä osuus töissäni niin visuaalisella kuin kerronnallisella tasolla. Erilaiset asusteet ja tilat muuttavat henkilön luonnetta tuoden siihen jotain uutta, arjesta irrallista, olen kuitenkin pyrkinyt tekemään jokaisesta kuvattavasta heidän itsensä näköisen teoksen. Kokonaisuutta yhdistää myös luonnonvalo, joka on ainoa teoksissa käytetty valaisukeino.

2. Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?

Näyttelyni pohtii naiseutta aikuisuuden kynnyksellä. Lapsen roolin muuttumista aikuiseksi, itsenäiseksi naiseksi. Teokset käsittelevät lapsuuden viattomuutta ja sitä kuinka lapsi on riippuvainen aikuisesta. Nämä asiat ovat ristiriidassa aikuisen halujen ja itsenäisyyden kanssa. Pohdin myös sitä onko selvää rajaa olemassa ja luopuuko ihminen lapsen roolistaan koskaan. Vaikka suuri osa teoksistani on herkkiä, on niissä tärkeä osuus myös huumorilla ja leikittelyllä. Arkiset aiheet yhdistyvät vanhan ranskalaisen elokuvan ja suomalaisen talvimaiseman tunnelmiin.

3. Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?
Tällä hetkellä aihe tuntuu tärkeältä jo pelkästään oman elämäntilanteeni vuoksi. Olen pohtinut paljon omaa naiseuttani sekä siihen liittyviä ristiriitoja. Näitä samoja asioita pohtivat varmaan lähes kaikki ikäiseni naiset...en tiedä voiko tietyt aiheet koskaan vanheta. Kuvaamalla käsittelen omaa elämääni, perhesuhteitani ja samalla keskustelen aiheista ystävieni ja mallieni kanssa.

4. Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?
Jonkun aikaa. Sama aihe on kulkenut työskentelyni mukana jo pitkään, välillä vahvempana ja välillä enemmän taka-alalla.

5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Kaikki teokset ovat mustavalkokuvia, jotka on kuvattu keskikoon filmille. Valmiit työt on pohjustettu alumiinille.

6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?
Kyllä.

7. Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?

Olen pyrkinyt yksinkertaistamaan kuviani entisestään. Koska teokset ovat henkilökuvia, olen keskittynyt vain oleelliseen: mallien eleisiin, ilmeisiin ja kasvoihin. Ihminen on kuvieni keskipiste ja uskon sen kiinnostavan loputtomasti myös katsojia. Päätin tehdä työni mustavalkoisina, vaikka se ei olekaan Suomessa kovin käytetty tekniikka tällä hetkellä. Mustavalkokuva antaa minulle mahdollisuuden keskittyä täysin kuvan sisältöön ja tunnelmaan.

8. Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?
Näyttely on todella tärkeä tilaisuus ja samalla se päättää nelivuotisen opiskeluni Turun taideakatemiassa. Työ vie minua tekijänä eteenpäin ja lisää varmuuttani kuvaajana, samalla sen päätökseen vieminen sallii uuden työn aloittamisen ja siihen keskittymisen. Turun taidemuseon Studio-tila sopii hyvin näyttelykokonaisuudelleni ja siksi työskentely on ollut innostavaa, mutta samalla haastavaa.

9. Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?

Valokuvataiteen lisäksi minulle tärkeimpiä taiteenaloja ovat elokuva ja musiikki. Näistä saan paljon vaikutteita omiin kuviini ja tunnelmia työskentelyyni. Musiikki on läsnä jokapäiväisessä elämässäni ja vaikuttaa vahvasti omaan tekemiseeni.

10. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Tavoitteenani on jatkaa kohti maisterin opintoja, joista ainakin osan toivon voivani suorittaa ulkomailla. Näin voisin kehittää omaa ilmaisuani ja ulkomaan opinnot antaisivat uutta näkemystä valokuvaan. Työskentelyni on tähän asti ollut hyvinkin välinesidonnaista, ehkä tuohonkin on tulossa jatkossa muutoksia. Vaikea sanoa mitä tulevaisuudessa todella tapahtuu.
Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014