Emma Helle: La passion selon Ève
9.6.–27.8.2017
Emma Helteen (s. 1979) runsaudensarvimaiset teokset tuulettavat perinteisen kuvanveiston ja naiseuden olemusta sekä paljastavat taiteilijan katseen liikuskelevan taiteen historiassa niin pyhien kuin maallistenkin kuvien virrassa. Rouhealla otteella luotujen veistosten muotona on yleensä ihmishahmo ja päämateriaaleina puu ja karkea, hiekkapitoinen savi. Keramiikkaa koristavat usein värikäs lasite, sulat ja höyhenet, puutavaraa taas maalattu pinta. Jalustan virkaa toimittavat työhuoneelta tehdyt löydökset tai muu improvisoitu käyttötavara. Barokkinen estetiikka heijastuu visuaalisena ilotteluna myös esillepanoon, joka ohjaa katsojaa taiteilijan kulkemille, historiaa halkoville reiteille.

La passion selon Ève
koostuu pääasiassa vuoden 2017 aikana valmistuneista keramiikka- ja puuveistoksista. Näyttely alkoi saada muotoaan alkuvuonna Pariisissa Helteen työskennellessä Citén taiteilijaresidenssissä. Luonnoksia syntyi länsimaisen taidehistorian klassikoiden ja keskiaikaisten kirkkoaarteiden äärellä, missä Helteen huomio kiinnittyi katoaviin ja taas uudelleen esiin tuleviin, toisinaan maailmankuvasta toiseen salamatkustaviin kuva-aiheisiin.

”Olen tarkastellut kuvia, veistoksia, jotka eri tavoin ja eri aikoina ovat kadonneet näkyviltä ilmestyäkseen jälleen, joskus useita kertoja peräjälkeen. Ajattelen muistia, jossa asiat näyttäytyvät eri tavoin eri hetkinä. Kuvan varhaisessa muodossa saattaa olla nähtävissä asioita, jotka nykyään tuntuvat yllättäviltä tai sopimattomiltakin. Ovatko ne jäänteitä toisista, muuten kokonaan unohdukseen painuneista kuvista, vai ajattelusta, joka satoja vuosia sitten on ollut hyvin toisenlaista kuin nykyään? Mistä tulee puisen ristiinnaulitun synnyttäjänlantio? Pakanajumalalta vai keskiajan teologiasta?”

Maailmankuulun kirkon seinällä olevassa tabernaakkelissa vallankumous on runnellut Eevan korjauskelvottomaksi, Aatami on säilynyt antiikista perittyine Afroditen käsineen. Myös kadonneen Eevan esikuvana lienee toiminut Afrodite, aistillisen alastomuuden ilmentymä. Helle katselee vielä varhaisempia savisia kuvia kylpevästä rakkauden jumalattaresta, ja myöhempää Botticellin tulkintaa, joka tukeutuu samoihin esittämisen perinteisiin kuin 1200-luvun Aatamikin. Liikkuessaan kadonneen kuvan luota toisen luo, oman muistin ja taiteen historian muistin valoisilla aukeilla ja hämärissä lehvästöissä ei voi lopulta olla ihan varma, onko tehnyt kuvan Afroditesta vai Eevasta.

Näyttely on saanut tukea Taiteen edistämiskeskukselta.

Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014