Baltiska speglingar
Heijastuksia vuodelta 1914
27.5.–28.8.2016

Malmössä 1914 järjestetty taiteen ja taideteollisuuden suurkatselmus Balttilainen näyttely oli Itämeren alueen vastine mm. Lontoossa ja Pariisissa järjestetyille maailmannäyttelyille. Näyttely ja siitä tehdyt teoshankinnat loivat perustan Malmön taidemuseon ainutlaatuiselle kokoelmalle. Baltiska speglingar – Heijastuksia vuodelta 1914 katsoo nyt satakunta vuotta taaksepäin esitellen Malmön taidemuseon kokoelmateoksia, jotka muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olivat esillä myös Balttilaisessa näyttelyssä.

Balttilaisen näyttelyn osallistujamaita olivat Ruotsi, Tanska, Saksa ja Venäjä, joiden lisäksi myös Suomen suuriruhtinaskunta oli saanut oman osastonsa. Taide houkutteli yleisöä näyttelyyn ja Taidehalli olikin eräs suurimmista alueelle rakennetuista tiloista. Esillä oli peräti 3 500 teosta ja Balttilainen näyttely sai kaikkiaan huikeat 850 000 kävijää. Näyttely ajoittui murrosaikaan, jolloin perinteinen realismiin pohjautuva kuvailmaisu ja kansallisromantiikka olivat saamassa uuden haastajan modernista taiteesta. 1910-luvulla taide kehittyi kohti yhä yksilöllisempää ilmaisua ja vapaat värit ja muodot alkoivat syrjäyttää todenmukaisuuden ihannetta ja kansallista tematiikkaa. Näyttelyssä oli mukana runsaasti jo 1800-luvun loppupuolella kannuksensa ansainneiden taitelijoiden teoksia mutta heti seuraavassa salissa vierailija saattoi kohdata taidetta, joka edusti uusinta uutta.

Eniten huomiota Balttilaisessa näyttelyssä herätti venäläinen osasto. Useimmat Malmössä esitellyt venäläistaiteilijat kuuluivat modernistisen Mir iskusstva -ryhmän sukupolveen ja heitä yhdisti mannermainen, erityisesti Pariisissa saatu koulutus. Näyttelyn yleisölle moderni taide oli kuitenkin vielä täysin vierasta. Kriitikoissakin näyttely herätti ristiriitaisia tunteita: he olivat kiinnostuneita näkemästään, vaikka eivät sitä aina ymmärtäneetkään. Positiivisina piirteinä tuotiin esiin muun muassa venäläisten taiteilijoiden koristeellisuuden taju sekä teosten alkukantaisuus ja väkevyys. Näyttelyn päätyttyä venäläisteosten välitöntä palauttamista omistajilleen pidettiin ensimmäisen maailmansodan puhkeamisen takia liian vaarallisena. Muutamat teokset, joiden omistajia ei tavoitettu tai joiden omistusoikeutta ei pystytty muulla tavoin vahvistamaan, jäivätkin Malmöhön ja kuuluvat nykyisin taidemuseon kokoelmaan.

Baltiska speglingar – Heijastuksia vuodelta 1914 tarjoaa läpileikkauksen 1900-luvun alkupuolen kuohuvien vuosikymmenten taiteesta ja avaa niin pohjoismaisen kuin venäläisenkin taidehistorian vaiheita tuona monimutkaisena murrosaikana. Mukana on oman aikansa arvostetuimpia taiteilijoita, kuten Vilhelm Hammershøi, Prinssi Eugen, John Bauer, Carl Larsson, Bruno Liljefors, Valentin Serov, Aleksandr Golovin, Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela ja Eero Järnefelt. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Malmön taidemuseon kanssa ja se on ollut myös aiemmin esillä siellä.

Näyttelyyn liittyy samaa nimeä kantava julkaisu sekä mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja. Lauantaina 11.6. klo 14 näyttelyn kuraattori Mia Haltia kertoo opastuksellaan näyttelyn taustoista ja tutustuttaa sen teoksiin ja teemoihin. Tiistaina 23.8. klo 17.30 professori Taina Syrjämaa puhuu otsikolla ”Kuvataide aikansa suurimmassa mediassa - Balttilainen näyttely osana kansainvälisten, monialaisten näyttelyiden verkostoa” ja lauantaina 27.8. klo 14 FM Sani Kontula-Webb luennoi aiheesta suomalaiset taiteilijat Pietarin taideakatemiassa autonomian aikaan. Lisätiedot oheisohjelmasta, ks. Ajankohtaista.

www.facebook.com/events

Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014