Stiina Saaristo: Kissimirrit ja yksi petetty pupunen II
14.9.–4.11.2012
Turun taidemuseon Studiossa nähdään syksyllä Stiina Saariston (s. 1976) näyttely Kissimirrit ja yksi petetty pupunen II. Saaristo tunnetaan isokokoisista ja äärimmäisen pikkutarkoista piirustuksistaan, joiden lähtökohtana on taiteilija itse. Kirpputorilta hankkimiinsa asuihin pukeutunut taiteilija tutkii itseään peilistä ja piirtää samalla tarkasti ja taidokkaasti omakuvia, joiden vääristyneet yksityiskohdat muuntavat totuutta. Prinsessa-asut ja viittaukset seksuaalisuuteen ovat edelleen läsnä Saariston uusissa kuvissa, mutta muuten niiden tunnelma on vakavoitunut ja aggressiivisuus kadonnut. Nainen ei ole enää aktiivinen toimija, vaan hän on vaipunut ajatuksiinsa, pohtii menneitä ja tekee kenties päätöksiä tulevasta. Pettymyksen tunteet ovat paljaina esillä, mutta myös tarkasteltavissa hieman hymyssä suin. Pysähdys, ja elämä jatkuu.

 
Studiossa nähtävissä teoksissa taiteilijan luoma ympäristö kuhisee lukemattomia yksityiskohtia: käytettyjä nenäliinoja, pehmoleluja, avonaisia pulloja ja purkkeja, kynsilakkaa ja karkkeja, ruusuja ja värivaloja. Sulosilmäiset kissanpoikaset tarkkailevat ympäristöä, mutta myös naista yhdessä muiden taustoilta löytyvien eläinten kanssa. Nainen on kääntänyt selkänsä menneille tapahtumille ja kohdistaa katseensa tulevaan.

Saariston teosten äärellä on hyvä pysähtyä pohtimaan sitä millaisia odotuksia ihmisillä on, mutta myös niiden perimmäisiä syitä. Kenen tarpeita toteutamme? Ketä me haluamme miellyttää ja miksi? Saaristo sekoittaa teoksissaan osuvasti aikuisten ja lasten maailmoja. Nykyiset kauneusihanteet ja seksuaalisuuden kuvasto ovat tuttuja jo lapsille ja vaikuttaa sukupuoliroolien muotoutumiseen. Lapset pyrkivät olemaan aikuisten kaltaisia jo hyvin nuorina, samalla kun aikuiset haluavat venyttää omaa nuoruutta. Valitsemmeko rooliasuja itsellemme, jotta elämä täyttäisi mahdottomimmatkin odotuksemme? Keitä me lopulta olemme?

TAITEILIJATAPAAMINEN: Lauantaina 13.10.2012 klo 14 alkaen Stiina Saaristo esittelee yleisölle näyttelyään Kissimirrit ja yksi petetty pupunen II  ja kertoo taiteellisesta työskentelystään Turun taidemuseon Studiossa.

 

Suomen Kulttuurirahasto on tukenut näyttelyä.  

 

10 kysymystä Stiina Saaristolle

1. Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
Töideni lähtökohtana toimii yleensä koettu tunne, omassa elämässä tai jonkun muun elämässä tapahtunut tapahtuma, tai minua kiinnostava elämään kuuluva asia, joka herättää mielikuvitukseni ja jota haluan ilmentää jotenkin tarinallisesti.

Joskus työ saa alkunsa jostain kehittelemästäni hahmosta, jonka asun tai ulkonäön olen löytänyt esimerkiksi kiinnostavan roolivaatteen muodossa. Pieni ihminen, kaikessa suuruudessaan ja pienuudessaan on lähellä sydäntäni.

Työn aihe, hahmo ja tarina rakentuvat ensin, ja koitan mielessäni löytää jonkinlaisen toimivan tai toteutettavan muodon teokselle. Rullapaperin standardi koko rajoittaa teoksen suunnittelua, sommittelen päässäni ja parilla viivalla pienen luonnoksen ja alan piirtää. Aloitan hahmon kasvoista, jotka sijoitan paperille suunnilleen oikealle paikalle mielessäni olevan raakasommitelman mukaan. Nykyisin luonnostelen perusmuodot työhön ensin ja alan sitten palapelimäisesti työstämään yksityiskohtia.

2. Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?
Olen miettinyt viimeaikoina (kliseisesti) paljon elämää ja kuolemaa, odotuksia jotka meillä kaikilla on onnistuneen ja hyvän elämän suhteen, ja kaikkia niitä toiveita ja jonkinlaisia itsestäänselvyyksiä, jotka jäävät monen kohdalla toteutumatta. Sillä elämänkokemuksella, jota ikäiselläni ihmisellä jo on, naiivius on monesti paennut pois elämästä lopullisesti ja jos katse on rehellinen ja tarkka, näkee myös elämän raakuuden ja kovuuden kaiken sen ihanan ja lempeän vastavoimana, johon elämänluottamuksemme usein nojaa.   

3. Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?
Vaikka taiteilijuus ja taiteilijana oleminen on julkinen ammatti, teoksia tehdään esitettäväksi julkisesti, muille ihmisille, niin toki oma elämäni, omat huomioni ja kokemukseni elämästä toimivat inspiraationa aiheilleni. Joskus taiteilijan aiheet vain ponnahtavat jostain pinnalle, eivätkä poistu ennen kuin ne on käsitelty teoksen muodossa. 

4. Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?
Olen käsitellyt jonkinlaista pettymyksen ja luopumisen tematiikkaa aika ajoin koko urani ajan, mutta tässä muodossa ja näiden töiden parissa olen työskennellyt puolisentoista vuotta.

5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Olen yrittänyt murtautua hieman ulos vuosia vallinneista piirustustavoistani. Olen kehitellyt sekatekniikkaa, joka mahdollistaisi hitusen syvemmän ja pikkuriikkisen maalauksellisemman jäljen kuin pelkät värikynät tekevät. Sekatekniikkapiirustuksissa on pastelliliitua, puuvärikyniä, tussia tai guashia. Teokset oli hieman hankala toteuttaa, koska suhteellisen laajan pinta-alan ja pastelliliitujen myrkyllisyyden vuoksi pidin hengityssuojaa suurimman osan ajasta. Suuri musta-valkoinen piirustukseni on tehty lyijykynillä.

6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?
Sillä tavalla on, että vaikka olen valmistunut taidemaalariksi, olen piirtänyt erilaisia välineitä käyttäen jo vuosia ja maalaaminen on jäänyt taka-alalle.

7. Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?
Näen taiteilijuuden ja taiteilijana olemisen enemmänkin (toivottavasti) elämänpituisena kaarena, sillä mihin kokonaisuuteen tai näyttelyyn työt syntyvät ja minkälaisina ei pitäisi olla niin suurta painoarvoa. Koitan pysyä rehellisenä itselleni ja teoksilleni aina, ja antaa syntyvien teosten johdattaa minua eteenpäin, vaikkakin se tapahtuu hyvin hitaasti ja pienin askelin.

8. Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?
Näyttely on aina tärkeä, joskin väliaikainen etappi taiteilijalle.

9. Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?
Musiikki ja tanssi. Kumpikin ottaa valtaansa, kummassakin on rytmi. Tanssi vieläpä laihduttaakin.

10. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Yritän selvitä ensin avajaisista, sitten remontista ja kaiken kaikkiaan kunnialla (tai edes jotenkin) elämästä.

Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014