Mäntän medicit
Kultakauden klassikoita Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta
14.9.2012–6.1.2013
Mänttäläisen Serlachiuksen teollisuussuvun rakkaus taiteeseen synnytti yhden maamme vaikuttavimmista taidekokoelmista. Mäntän medicit – Kultakauden klassikoita Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta -näyttely tarjoaa tilaisuuden nauttia lähes sadasta Suomen taiteen kultakauden klassikoista Turun taidemuseossa. Samalla se piirtää muotokuvan itse kokoelmasta ja mesenaateista sen takana. Edellisen kerran Gösta Serlachiuksen taidesäätiön teoksia on nähty Turussa yli 50 vuotta sitten.

Liiketoimissaan uskalias ja luonteeltaan tulisieluinen kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachius (1830–1901) loi paperi-imperiuminsa ohella pohjan taidekokoelmalle aloittamalla maassamme ennennäkemättömän taiteilija-mesenaatti-suhteen nuoreen Akseli Gallen-Kallelaan. Toiseksi kauppaneuvoksen tuesta ja tilaustöistä nauttineeksi taiteilijaksi valikoitui kuvanveistäjä Emil Wikström. Serlachiuksen taidemaku oli fennomaaninen ja hän vaikutti taloudellisen tukensa kautta merkittävästi kansallisromantiikan läpimurtoon kuvataiteessamme. Myöhemmin kokoelmaan liitetyt komeat kansallismaisemat ja sisukkaat suomalaiset matit ja maijat olisivatkin varmasti miellyttäneet patruunan silmää.

Patruunan veljenpoika Gösta Serlachius (1876–1942) jatkoi setänsä jalanjäljissä mesenaattitoimintaa ja yhteydenpitoa taiteilijoihin. Intohimoisena keräilijänä hän seurasi kuvataiteemme kehitystä kansallisromantiikasta aina modernismin murrokseen ja kartutti kokoelmaa sadoilla teoksilla suomalaista ja eurooppalaista taidetta. Keskeisimmäksi keräilykohteeksi muotoutui kuitenkin Gallen-Kallelan tuotanto, joka saa myös näyttelyssä huomattavan roolin. Hyvin edustettuina ovat myös muut kultakauden suuret nimet Gunnar Berndtson, Albert Edelfelt, Magnus Enckell, Juho Rissanen, Hugo Simberg, Maria Wiik ja Emil Wikström, jotka saavat rinnalleen 1900-luvun alun murroskauden mestareita, kuten Wäinö Aaltosen, Hannes Autereen, Alvar Cawénin, Marcus Collinin, Eero Nelimarkan ja Ellen Thesleffin.

Syksyn aikana Turun taidemuseossa järjestetään runsaasti näyttelyyn liittyvää oheisohjelmaa. Erikoisopastusten sarjan aloittaa la 20.10. klo 14 taiteentutkija, FT Tutta Palin johdattamalla yleisön muotokuvien saloihin. Palin on tuttu Turun yliopiston taidehistorian laitokselta ja useista muotokuvaan liittyvistä tutkimuksistaan, mm. Oireileva miljöömuotokuva ja Modernin muotokuvan merkit. Sarja jatkuu la 10.11. klo 14 dosentti Susanna Pettersonin esityksellä aiheesta Taiteen keräily Suomessa – Intohimoa, uskallusta ja kulttuuritahtoa (huom uusi ajankohta, luento peruuntui 29.9.). Petterson on tutkinut suomalaisia taidekokoelmia ja niiden keräilijöitä sekä väitöskirjassaan että teoksessaan Lumoutuneet, joka käsittelee taiteen keräilyn lähtökohtia 1800-luvun Suomessa. Nykyisin hän toimii Alvar Aalto museon johtajana. Sarjan päättää la 24.11. historioitsija, FT Teemu Keskisarja värikkäällä kertomuksella G. A. Serlachiuksesta, kultakauden tuittupäisestä mesenaatista. Loppuvuonna yleisö pääsee syventymään Serlachiusten suosikin, Akseli Gallen-Kallelan tuotantoon la 3.11. ja la 1.12. pidettävillä Talo Gallénia kallellaan -opastuksilla, jotka esittelevät museossa yhtä aikaa esillä olevia Gösta Serlachiuksen taidesäätiön ja Turun taidemuseon kokoelmaan kuuluvia Gallen-Kalleloita.

Näyttely Mäntän medicit – Kultakauden klassikoita Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta on toteutettu yhteistyössä Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kanssa.
Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014