Noora ja Kimmo Schroderus: Maailma
1.6.–2.9.2012

Kuvanveistäjäpariskunta Noora Schroderus (s. 1982) ja Kimmo Schroderus (s. 1970) ovat vuodesta 2009 lähtien valmistelleet yhteisteostaan Maailma, joka nähdään kesällä Turun taidemuseon Studiossa. Maailma-teoksen luonteeseen kuuluu olennaisena osana näyttelykiertue, jonka aikana teos muunnetaan jokaista näyttelypaikkaa varten omaksi kokonaisuudekseen. Aiemmin Maailma on nähty Jyväskylän ja Kuopion taidemuseoissa. Syksyllä 2012 se tulee olemaan esillä Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä sekä 2013 Norrtäljen taidehallissa Ruotsissa.

Turun taidemuseon Studiossa rautatiesiltoja muistuttavien rakenteiden päällä lepää kiiltävä tieverkosto, joka vie uhkaavasta vuoristomaisemasta pahoin palaneelle katastrofialueelle ja kaupungista syrjäseudulle. Myllerryksen keskellä katsojaa vastaan tulee synkkiä kohtauksia, mahdottomuuksia, mutta myös iloja. Maailmasta löytyy kasa muodoiltaan vinksahtaneita autoja, villinä loikkivia eläimiä ja pronssisia ihmishahmoja, joiden silmät kiiluvat. Teokseen heijastuu näyttelykokonaisuudessa myös varjo, sillä Turun taidemuseon korkeassa Studio-tilassa Maailman yläpuolella leijuu Kimmo Schroderuksen kookas veistos Tumma Pilvi (2004).

Autot ja autoilu ovat Noora ja Kimmo Schroderukselle sekä olennainen osa kuvanveistäjän elämäntapaa että rakas harrastus. Kimmon ajaessa Noora tallentaa kamerallaan ohikiitäviä maisemia. Näin nähtyihin paikkoihin ja koettuihin tunnelmiin on helppo palata. Myös Maailmaan liittyvä suunnittelutyö on tehty lähes kokonaisuudessaan pitkien taiteilijaresidensseihin suuntautuneiden automatkojen aikana. Nordisk kunstnarsenter Dalsåsen Norjassa tarjosi työskentelyrauhan ja hyvien puuntyöstölaitteiden lisäksi vuoristoisia ja metsäisiä maisemia kaukana kaupunkien vilinästä. Jenny ja Antti Wihurin rahaston residenssissä Rovaniemellä taiteilijat keskittyivät lujitemuovityöskentelyyn ja veistoksen yksityiskohtien työstämiseen.  

Maailman raaka-aineina kuvanveistäjät ovat käyttäneet hitsattuja teräsosia, valettuja alumiini- ja pronssiosia, lujitemuovikappaleita, kipsivaluja ja puusta veistettyjä kappaleita. Työskentelyprosessiin on kuulunut olennaisena osana jatkuva materiaali- ja muotokokeilujen tekeminen. Maailma on toteutettu mittakaavassa 1:18. Työskentely pienoismittakaavassa on Nooralle tuttua hänen aikaisemmista teoksistaan. Kimmo taas on hyödyntänyt vastaavia mittakaavoja suurikokoisten veistostensa pienoismalleissa.

Maailma on eräänlainen pienoismalli elämästä, johon täytyy syventyä löytääkseen sen kutkuttava monimuotoisuus. Peilaava tieverkosto voi antaa katsojan kiihtyvällä vauhdilla ohittaa äkilliset tilanteet ja katastrofit, mutta väistämättä matka jatkuu ja pysähdys tulee jossakin vaiheessa. Katsoja määrää tahdin ja tarinan.

www.schroderus.info

TAITEILIJATAPAAMINEN: Lauantaina 18.8.2012 klo 14 alkaen Noora ja Kimmo Schroderus esittelevät yleisölle näyttelyään Maailma ja kertovat taiteellisesta työskentelystään Turun taidemuseon Studiossa.

10 kysymystä Kimmo Schroderukselle:

1. Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
Näyttelyteoksissa idea odottaa yleensä vuoroaan useamman vuoden, ja samalla suunnitelma kehittyy kuin itsestään. Kehittyvien ideoiden muuttuminen oikeiksi olemassa oleviksi teoksiksi riippuu myös sattumasta, eteen tulevien näyttelyiden luonteesta, näyttelytilojen koosta ja mittasuhteista. Maailma on laaja, mutta matala veistos. Sen mataluus mahdollisti joitain sellaisia näyttelytiloja, joihin jotkin aiemmat teokseni eivät olisi mahtuneet. Omalle ”vastuualueelleni” Maailman suunnittelussa on kuulunut se, että teos mahtuu varmasti läpi kaikista normaaleista ovista ja kaikkiin vähintään normaalikorkuisiin tiloihin. Tilaustöissä pätevät hieman toiset kuviot, ja aikataulu on yleensä napakampi.
 
2. Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?
Kaikkeen, mikä on lähellä omaa elämää. Maailmasta on tehty tarkoituksellisen monipuolinen, runsas ja polveileva. Lähestymistapani Maailman tekemiseen on ollut kuvanveistäjän lähestymistapa. Yksittäisiä valintoja veistoksen sisällä ovat paljolti ohjanneet tekniset syyt sekä materiaaleihin ja muotoihin liittynyt kokeilunhalu.
 
3. Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?
Haluan tehdä taideteokseni aiheista, jotka kiinnostavat minua ja saavat minut innostuneeksi. Haluan myös tuntea aiheet, joita käsittelen. Siksi en voi käsitellä asioita, jotka tunnen vain pintapuolisesti. Vastustan ennen kaikkea sellaista taiteellista toimintatapaa, jossa aamulla luetaan alueen päälehdestä, mikä on päivän kovin puheenaihe, seuraavaksi varmistetaan mikä on poliittisesti korrekti tapa lähestyä aihetta ja iltaan mennessä on jo toteutettu teos, joka on ihan samaa mieltä kuin lehdestä luettu teksti, mutta vain ilmaistuna jotenkin jännästi kekseliäämmin. Nykyään tekisi esimerkiksi mieli aloittaa uudestaan tupakointi, koska sen vastustaminen on kasvanut niin älyttömiin mittasuhteisiin.
 
4. Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?
Sama pää kesät talvet ja kehdosta hautaan. Jotain muutosta ja kehitystä tapahtuu kuitenkin koko ajan. Tiettyä aihetta tai tekniikkaa käytän, kunnes se ei enää kiehdo. Kaikki uusi rakentuu kuitenkin aina vanhan pohjalle, sekä teknisesti että sisällöllisesti. Oma teoriani on, että jatkuva pieni uusiutuminen pitää työskentelyn jännittävänä. Toisaalta, tietty määrä tuttuutta mukana pitää työskentelyn sujuvana. Puhun vuosissa, en kuukausissa, sillä työskentelyni on hidasta ja minulle tyypillinen projekti kestää 0,5–4 vuotta.
 
5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Tämän teoksen tekniset toteutustavat ovat hyvin monipuoliset.
 
6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?
Työskentelyni koostuu useista erilaisista tekniikoista, ja siinä mielessä tämä teos edustaa työskentelyäni poikkeuksellisen hyvin.
 
7. Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?
Maailma on ensimmäinen oikea yhteisteos, jota olen koskaan tehnyt. Maailmaa tehtäessä annoin itselleni oikeuden keskittyä ihan vain niihin osiin ja osa-alueisiin, jotka minua kiinnostavat. Kokonaisuuden toimivuus on siis jätetty sen varaan, että kahden eri pään tuottamat ajatukset yhdistettyinä toisiinsa ovat rikkaampia ja monipuolisempia ja jännittävämpiä kuin yhden pään sisältämät ajatukset.
 
8. Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?
Näyttelyt ovat olennainen osa taiteilijan ammatin harjoittamista, siis arkipäivää. Taideteos muuttuu todeksi, kun se nähdään ja koetaan oikeasti paikan päällä. Turun taidemuseon näyttelymme on osa näyttelykiertuetta, jonka varrella teos esitetään monissa erilaisissa tiloissa. Veistos muuttaa muotoaan aina tilan mukaan. Turun näyttelytilamme on kaikista näyttelytiloista se kaikkein selkein, pitkä, kapea ja erittäin valoisa tila. Hieno tönö ja hienolla paikalla. Meidän käytössämme oleva näyttelytila on myös hieno, ja lisäksi minulle entuudestaan tuttu 16:sta vuoden takaa.
 
9. Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?
Kuvanveisto on ehdoton lempilajini, ja kaikki muu tulee kaukana sen jälkeen. Suhtaudun taiteeseen kuin elokuviin tai musiikkiin, jostain pidän ja jostain en. Jos en pidä, en jää miettimään asiaa sen pitempään vaan jatkan matkaa kunnes törmään johonkin, mikä herättää minun mielenkiintoni. Eikä taidetta tarvitse ymmärtää, se on tunnetavaraa. Hyvin työkeskeisen elämäntavan ja täyden taidetyöpäivän jälkeen en yleensä kaipaa lisää taidetta elämääni, vaan jotain muuta muotokieleltään, materiaaleiltaan, tunnelmaltaan tai olemukseltaan valloittavaa sekä mielellään älyllisesti kiehtovaa. Lisäksi pidän sopivan vanhoista asioista, sellaisista, jotka eivät vielä tarvinneet mikropiirejä sisäänsä toimiakseen. Kyse ei siis kuitenkaan välttämättä ole taiteesta, mutta se voi olla taidetta. Loppujen lopuksi taidehan on pelkkä termi, jota käytämme helpottamaan asiasta keskustelemista. Se ei ole synonyymi hyvälle eikä pahalle.
 
10. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Eteenpäin. Olen omassa ammatissani siinä vaiheessa, että en voi käyttää ikää minkään asian tekosyynä. En ole enää niin nuori, että voisin käyttää sitä tekosyynä osaamattomuuteen. En myöskään ole niin vanha, että siitäkään olisi esteeksi tai tekosyyksi yhtään millekään. Olen jossain siellä keskivaiheilla pitkällä matkalla, jota kutsutaan taiteilijan ammatin harjoittamiseksi ja uraksi. Toiveeni on, että olen kuitenkin vielä enemmän alku- kuin loppupuolella.

10 kysymystä Noora Schroderukselle:

1. Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
Kokeiluilla työhuoneella, yleensä kolmiulotteisilla koekappaleilla, mutta toisinaan myös piirretyin luonnoksin. Mikäli kokeilut vaikuttavat toimivilta, jatkan kohti valmista teosta. Muussa tapauksessa yleensä raivostun ja vihastun. Näiden tunteiden siivittämänä ongelmat saattavat ratketa, tai sitten saan huomata, ettei teosidea ollutkaan toimiva.

2. Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?
Tätä teosta on tehty yli kaksi vuotta ja sinä aikana mielessä on ollut monia asioita, jotka ovat siirtyneet teokseen. Teosta aloitettaessa olimme päättäneet sen rakenteen, mittakaavan sekä alueet, joista teoksen maailma koostuu. Tapahtumat ja maisemat teoksessa syntyivät sitä rakentaessamme. Ne koostuvat omista kokemuksista ja muistoista oikeasta maailmasta.

3. Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?
Kuvanveistäjän ammatti on itselleni keino kommunikoida ihmisten kanssa. En ole erityisen lahjakas ilmaisemaan itseäni suullisesti tai kirjallisesti. En viihdy ihmisjoukoissa ja olen taipuvainen erakoitumiseen. Kaikenlaisten piirrosten ja kökkäreiden väsääminen on aina ollut minun keinoni kertoa omista kokemuksistani ja tunteistani muille, ilman että itse täytyy olla läsnä niistä kertomassa.

4. Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?

Tämän teoksen aloitimme kesällä 2009. Olen aiemmin toteuttanut muutamia teoksia lähes samassa mittakaavassa, aiheet tosin olivat erilaiset.

5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?

Teoksessa on käytetty melko perinteisiä kuvanveiston tekniikoita. Se sisältää muun muassa hitsattuja teräsosia, alumiini- ja pronssivalettuja osia, lujitemuoviosia, kipsivaluja ja puusta veistettyjä kappaleita.

6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?
Kyllä.

7. Mihin olet erityisesti keskittynyt valmistellessasi tätä näyttelyä?
Teos sisältää monia muotokokeiluja, jotka on toteutettu muovailemalla ne epätavallisista materiaaleista, kuten paperista ja kylpyhuoneen matosta. Lisäksi suurin osa teoksen olennoista on minun tekemiäni.
 
8. Mitä tämä näyttely Turun taidemuseossa merkitsee sinulle?
Odotan kovasti sitä, miltä teos näyttää Turun taidemuseon Studiossa. Aiemmat tilat, joissa teos on ollut esillä, eivät ole tarjonneet mahdollisuutta koota se pitkäksi maisemaksi, panoraamaveistokseksi.

9. Mitkä muut taiteenalat ovat sinulle läheisiä ja miksi?
Musiikki, kirjallisuus ja elokuvat. Pidän kaikesta sellaisesta, josta voi nauttia oman kodin rauhassa, yksin tai kaksin.

10. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Uusia veistoksia, uusia näyttelyjä ja uusi ihkaoma koti, jossa riittää puuhaa moneksi vuodeksi eteenpäin.

Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014