Jani Ruscica: Rinnakkaisia näytöksiä
29.1.–11.4.2010

Tammikuun lopussa Turun taidemuseon Studiossa avautuu Jani Ruscican (s. 1978) näyttely Rinnakkaisia näytöksiä (Parallel Acts). Näyttelyn ydin on liikkuvan kuvan teos Lopun alkuja (2009, 17 min.) Början på slutet / Beginning an Ending Teoksessa seitsemän eri henkilöä kertoo tulevaisuuteen liittyvistä mielikuvistaan. Mitä silloin mahdollisesti tapahtuu?

Jani Ruscican edellinen teos Evoluutioita (2008) Evolutioner/Evolutions voitti vastikään pääpalkinnon alle 60-minuuttisten elokuvien sarjassa Kölnin KunstFilm-biennaalissa. Elokuvassa seitsemän nuorta harrastelijanäyttelijää kuvaili käsityksiään siitä, miten maailmankaikkeus on syntynyt ja miten he itse kuuluvat siihen. Nyt ensi kertaa esitettävä Lopun alkuja on muodoltaan samanlainen. Ruscica jatkaa tulevaisuutta käsittelevällä teoksellaan oivaltavasti ja kiehtovasti maailmankaikkeuteen, yhteiskuntaan ja ihmisten henkilökohtaiseen elämään liittyviä ajankohtaisia pohdintojaan.

Miten tulevaisuudesta yleensä kerrotaan ja miten se esitetään? Käsityksemme tulevasta perustuu vahvasti menneisyyteen ja historiaan, mutta myös median ja populaarikulttuurin piirtämiin uhkakuviin. Lopun alkuja kuvattiin filmistudiossa, josta tehtiin näyttämöllinen tila. Lavasteissa hyödynnettiin digitaalisia ja virtuaalisia kuvantuottamistapoja. Lopun alkuja -teoksen rinnalla Studiossa nähdään installaatio Näyttämökuvat I ja II. Telineille on ripustettu vihreää ja sinistä kromaverhoa, jota käytetään esimerkiksi luotaessa keinotekoisia taustoja elokuviin. Kuvaamalla kohde kromaverhon edessä voidaan tausta helposti vaihtaa. Kankaisiin ommellut kuvat viittaavat 1900-luvun alun futuristien uusia kuvallisia muotoja hakeneisiin näyttämökuviin. Lähtökohtana on ollut italialaisen Enrico Prampolinin (1894–1956) näyttämökuvasuunnitelmat.

Taiteellisessa työskentelyssään Jani Ruscica tekee aina tiivistä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa. Lopun alkuja teoksen on kuvannut Anu Keränen. Käsikirjoituksen taiteilija on valmistellut yhteistyössä teoksessa esiintyvien harrastelijanäyttelijöiden kanssa. Näyttämökuvat I ja II on ommellut Varpu Eräpuu. Ruscica suhtautuu kunnioittavasti ja arvostaen ihmisten erilaisiin maailmankatsomuksiin. Hän muistuttaa, että kun ihmiset kertovat tulevaisuuteen liittyvistä mielikuvistaan, he käsittelevät samalla omia unelmiaan ja pelkojaan. Taiteilija sanookin Lopun alkuja -teoksen olevan ennen kaikkea kuva omasta ajastamme ja sen ilmiöistä.

Helmikuussa 2010 Jani Ruscicalla on Helsingissä Valokuvagalleria Hippolytessä yksityisnäyttely Rinnakkaisia näytöksiä, joka varioi Turun taidemuseon Studio-näyttelyn teemojen käsittelyä. Ruscican näyttelyn jälkeen Turun taidemuseon Studiossa on esillä Turun Piirustuskoulusta valmistuvan Erkki Nampajärven näyttely. Kesällä Studion täyttää Jiri Gellerin veistokset ja syksyllä Hanna Haaslahden mediataide. Vuoden viimeisenä näyttelynä nähdään tanskalaisen Julie Nordin suoraan Studio-tilaan toteuttamia seinäpiirroksia ja -maalauksia. 

Taiteilijatapaaminen

Keskiviikkona 17.2.2010 Jani Ruscica kertoo taiteellisesta työskentelystään Turun taideakatemian (Linnankatu 54–60) Kuvateatterissa klo 13 alkaen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

www.janiruscica.com

 

Kuusi kysymystä Jani Ruscicalle:


1. Miten aloitat teostesi suunnittelun ja miten työsi etenee?
Teoksen tai teoskokonaisuuksien suunnittelu on kuin palapelin kokoamista. Lopullinen muoto tai toteutustapa hahmottuu kun monet sisällölliset, rakenteelliset sekä visuaaliset palat alkavat loksahtaa saumattomasti yhteen. Yleensä edellinen teos johdattelee minut uuden teoksen teemojen pariin, teokset syntyvät kuin reaktiona toinen toisilleen ja työskentelyssäni voi nähdä hyvin selkeän jatkumon.

Omalle työskentelylleni ominaista on luova yhteistyö, joten oleellista teosteni toteutumiselle on myös muiden aktivoiminen. Teoksillani luon usein raamit, jonkin viitekehyksen, jonka rajoissa valitsemani yhteistyökumppanit voivat tuottaa erilaisia sisältöjä. Tästä johtuen ideat heräävät eloon ja saavat moninaisia kerroksia vasta kun kohtaan nämä alati vaihtuvat yhteistyökumppanini. Tähän mennessä olen työskennellyt mm. katutaiteilijoiden, tutkijoiden ja harrastelijanäyttelijöiden kanssa. Myös käyttämäni tuotannolliset prosessit vaativat ryhmätyötä ja esimerkiksi yhteistyöni kuvaaja Anu Keräsen kanssa on erittäin tärkeä osa teosten suunnittelua.     


2. Mihin tämän näyttelyn teosten aiheet liittyvät?
Teokset liittyvät tulevaisuuden kuvaamiseen sekä niihin narratiivisiin ja representationaalisiin metodeihin joita tämän vaikean tehtävän edessä hyödynnämme. Tästä johtuen näyttämöllisyys ja esittämiseen liittyvät kysymykset ovat vahvasti läsnä.


3. Miksi näiden aiheiden käsitteleminen on sinulle tärkeää?
Esittämiseen liittyviä kysymyksiä olen käsittelyt aiemminkin. Tulevaisuuden kuvittelu on tässä suhteessa erittäin hedelmällinen lähtökohta, koska se aktivoi myös mielikuvitusta sekä toisaalta pakottaa suhtautumaan kriittisesti myös siihen moninaiseen tulevaisuuskuvastoon jota meille eri medioissa tarjotaan. 


4. Oletko työskennellyt pitkään näiden aiheiden parissa?
Aloitin työskentelyn ”Lopun alkuja” -filmin parissa reilu vuosi sitten.


5. Millä tekniikalla olet toteuttanut näyttelyn teokset?
Teokset on toteutettu eri tekniikoilla. ”Lopun alkuja” on filmille kuvattu liikkuvan kuvan teos.
”Näyttämökuvat I ja II” ovat Kromaverhoista aplikoituja kankaita ja ne on toteuttanut ohjeideni mukaisesti Varpu Eräpuu.


6. Onko näyttelyssä käyttämäsi tekniikka tyypillinen työskentelyllesi?
Tyypillistä työskentelylleni ovat liikkuvan kuvan teokset. Ne ovat usein ne eniten aikaa vievät, projektieni keskipisteet. Muut samojen teemojen ympärillä työstetyt teokset ovat kuin satelliitteja filmeille.



Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014