Tämä matka!
Yläkerta
15.9.2009–28.11.2010

Turun taidemuseon omista kokoelmista koottu näyttely Tämä matka! esittelee suomalaisten ja Suomessa työskennelleiden taiteilijoiden niin maantieteellisesti kuin mielikuvituksessaan tekemiä matkoja.

Matkat suuntautuvat kotimaan lisäksi muuhun Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Esillä on myös historiallisessa mielessä nostalgisia kohteita kuten Karjala ja Suursaari. Näyttelyn matkareitti kulkee maantieteellisesti pohjolasta etelään ja ajallisesti 1800-luvun alkupuoliskolta 1900-luvun jälkipuoliskolle. Näyttely on samalla matka suomalaisen taiteen historiaan, romantiikasta realismiin ja symbolismista surrealismiin. Esillä on sata teosta viideltäkymmeneltä taiteilijalta.

Taiteilijoittemme etujoukot matkasivat ensinnä Sisä-Suomeen, Hämeeseen. Taidemaalarit Robert Wilhelm Ekman ja Werner Holmberg olivat kotoisin ruotsinkieliseltä rannikkoseudulta, mikä merkitsi kahden erilaisen kulttuurin kohtaamista. Holmbergin työtä jatkoi hämäläissyntyinen Hjalmar Munsterhjelm. 1800-luvun lopulla syntyi ranskalaisen ulkoilmamaalauksen ja realismin myötä taiteilijasiirtokuntia maaseudulle ympäri Eurooppaa. Pohjoismaisista tunnetuin oli Jyllannin pohjoiskärjessä toiminut Skagen, joka oli skandinaavisten taiteilijoiden kohtauspaikka. Se oli esikuvana Önningebyssä Ahvenanmaalla 1886–1914 sijainneelle suomalais-ruotsalaiselle yhteisölle, jonka keskushahmona oli turkulainen Victor Westerholm. Toinen merkittävä kohde Manner-Suomen ulkopuolella oli Suursaari. Yksi varhaisimmista Suursaaren-kävijöistä oli Thorsten Waenerberg. Nuorempaa polvea edustivat mm. Verner Thomé ja Alfred William Finch.

1800-luvulla matkustusta alkoivat helpottaa ja jouduttaa tekniset innovaatiot, höyrylaiva ja juna. Matkanteko muuttui aikaisempaa mukavammaksi ja turvallisemmaksi. Suomesta pääsi höyrylaivalla Tukholmaan jo 1830-luvulla ja junalla Pietarin kautta Keski-Eurooppaan 1870-luvulta alkaen. Reitti Italiaan kävi tavallisesti Pariisin tai Münchenin kautta.

Osa suomalaistaiteilijoista sai kipinän arabialaiseen kulttuuriin 1800-luvun Pariisissa, jossa orientalismina tunnettu suuntaus oli taidepiirien suosiossa. Suomalaisten taiteilijoiden matkat suuntautuivat ensi alkuun Espanjaan, sitten Gibraltarin salmen vastarannalla sijaitsevaan Pohjois-Afrikkaan. Länsimaalaisittain katsottuna kyseessä oli matka toiseuteen eli vieraaseen kulttuuriin. Turkulaistaustainen, sekä taide- että sotilaskoulutuksen saanut Hugo Backmansson kävi Pohjois-Afrikassa ensimmäisen kerran 1898 ja teki maalausmatkoja sinne liki puolen vuosisadan ajan.

Turkulainen Antti Nieminen lukeutuu 1960- ja 70-luvun merkittäviin suomalaisiin taidegraafikoihin. Taiteilijan myöhempään kehitykseen vaikutti hänen Pariisissa 1950-luvulla näkemänsä saksalaissyntyisen surrealisti Max Ernstin näyttely. Modernista muotokielestä huolimatta Niemisen kollaasit ja litografiat ovat kunnianosoitus vanhalle eurooppalaiselle kulttuurille ja arkkitehtuurille. Taiteilijan kollaasit ovat fantasiamatkoja aikaan ja paikkaan, joita ei ole.

Turun taidemuseo on tuottanut näyttelyyn liittyvän ääniopastuksen. Ääniopas on lainattavissa veloituksetta museon kassalta tai opastuksen voi kuunnella myös Turun taidemuseon www-sivuilla. Ääniopastus on toteutettu Museoviraston myöntämällä tuella. Kuuntele audio-opastus!

Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014