Otto Mäkilä
Punainen levoton kipinä
28.1.–29.5.2011

Turun taidemuseon vuosi 2011 alkaa Suomen merkittävimpiin kuuluvan modernistin, Otto Mäkilän (1904–1955) tuotantoa laajasti esittelevällä näyttelyllä Otto Mäkilä – Punainen levoton kipinä. Näyttelyssä ovat mukana kaikki Mäkilän ikoniset teokset, joihin kuuluvat mm. Turun taidemuseon maalaukset Poésie (1938) ja He näkevät mitä me emme näe (1939) mutta myös teoksia, joita ei ole esitelty yleisölle vuosikymmeniin. Turun taidemuseon omistamien lukuisten teosten lisäksi näyttelyyn on lainannut töitä 31 museota, julkisyhteisöä ja yksityishenkilöä. Näyttelyn, jossa on esillä noin 120 työtä, on kuratoinut amanuenssi Mia Haltia.

Otto Mäkilän kirjoittamat kirjeet ja mietelmät kertovat pohdiskelevasta taiteilijasta, jonka suhde taiteeseen oli vaativa ja intohimoinen. ”Omistan vain punaisen levottoman kipinän – tai mielestäni paljon oikeammin, se omistaa minut ja se polttaa minut”, taiteilija kirjoitti vuonna 1953. Mäkilä tunnetaan suomalaisen taiteen historiassa surrealistina. Hän ei kuitenkaan koskaan itse määritellyt taidettaan surrealistiseksi, mutta 1940-luvulla taidekriitikot alkoivat puhua hänestä johtavana suomalaisena surrealistina. Edwin Lydéniä (1879–1956) myötäillen Mäkilä omaksui ajatuksen, jonka mukaan omien sisäisten näkyjen tulkitseminen oli uuden, modernin taiteen kannalta olennaista. Mäkilä käsitteli teoksissaan toistuvasti samoja aiheita: ihmisen paikkaa maailmassa, olemassaolon merkitystä ja mystisyyttä sekä kuoleman väistämättömyyttä. Olennainen piirre Mäkilän taiteessa on se, että hän maalasi useita versioita samasta aiheesta ja palasi samoihin teemoihin vielä vuosienkin päästä.

Näyttelyn aikajana alkaa 1920-luvun lopulta ja päättyy Otto Mäkilän viimeisiin elinvuosiin. Näyttelyn tavoitteena on tuoda esiin Mäkilän aihepiirien ja erilaisten taiteellisten periodien koko skaala. Mäkilä murtautui taidemaailman tietoisuuteen 1920-luvun luonteikkailla muotokuvillaan. Varsinainen surrealistiseksi luettava tuotanto alkaa 1930-luvun alkupuolella. Mäkilän taiteellisen kypsymisen kannalta olennaista oli opiskelu Pariisissa 1930–1931 sekä lukuisat muualle Eurooppaan tehdyt matkat. Talvisota ja jatkosota, joihin Mäkilä osallistui kirjurina ja lähettinä, siirsivät kuoleman ja ahdistuksen käsitteelliseltä tasolta arjen todellisuuteen. Mäkilän 1940-luvun teoksissa sodan kokemukset saavat pelkistetyn ja estetisoidun mutta rehellisen muodon. Aina uutta etsivänä ja itsensä haastavana taiteilijana Mäkilä siirtyi 1950-luvulla uuteen vaiheeseen taiteessaan. Ihmisen ja modernisoituvan yhteiskunnan kohtaaminen saa tulkintansa ns. ”konesommitelmissa”. Vuonna 1955, kesken rohkean uutta luovan vaiheen, kuolleen taiteilijan tuotanto päättyy komeasti täysin abstrakteihin teoksiin.  

Otto Mäkilä on suoraan oman taiteensa kautta sekä välillisesti vaikuttanut siihen, että Turku edelleen tunnetaan kuvataidekaupunkina. Ilmaisu ”Turun koulu” viittaa paitsi Turun Piirustuskouluun myös turkulaiseen modernismiin, joka pitkälti henkilöityy Edwin Lydéniin ja Otto Mäkilään. Vaikka Lydén loi perustan turkulaiselle modernistiselle kuvataiteelle, vasta Mäkilän teokset antoivat sille niin kansallista kuin kansainvälistä huomiota herättäneen muodon.

Näyttelyn yhteydessä esitetään Pia Andellin ohjaama, vastavalmistunut (2011) dokumenttielokuva Havahtuminen – Otto Mäkilän uneksittu ja ajateltu maailma. Elokuvan pituus on 46 minuuttia ja sen on tuottanut Of Course My Films yhteistyössä Ylen, Suomen elokuvasäätiön ja AVEKin kanssa. Se esitetään Yle Teemalla 27.2.2011.

Turun taidemuseo on julkaissut näyttelyn yhteydessä kirjan Otto Mäkilä – Punainen levoton kipinä. Taidehistoriallisesti merkittävä, yli 200 sivuinen kirja sisältää kolme asiantuntija-artikkelia, Mäkilä biografian sekä runsaasti teoskuvia, joita kaikkia ei ole aiemmin julkaistu. Julkaisuun ovat kirjoittaneet FM Anna-Mari Rosenlöf, FT Juha-Heikki Tihinen ja dosentti Ulla Vihanta.

Julkaisua ovat tukeneet Alfred Kordelinin säätiö, FILI, Finepress Oy ja Turun Kirjekuoritehdas.

Turun_Kirjek_logo.gif 

Turun taidemuseo, Aurakatu 26, 20100 Turku, Puh. 02 2627 100. © 2014